Category Archives for "Järjestö"

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

Nuorisoseuroille myönnetty Hyvän mielen työpaikka® -merkki toista kertaa

MIELI Suomen Mielenterveys ry on myöntänyt Suomen Nuorisoseuroille Hyvän mielen työpaikka® -merkin käyttöoikeuden uudelle kaudelle 2024-2025. Merkki on tunnustus sitoutumisesta mielenterveyden edistämiseen. Edellisen kerran merkki myönnettiin Nuorisoseuroille vuonna 2023.

Hyvän mielen työpaikka® -​merkkiä haetaan hakemuksella, jossa käydään läpi kolme työpaikan mielenterveyden vahvistamisen peruspilaria. Merkin saamisen edellytyksenä on, että mielenterveyden edistämistä johdetaan suunnitelmallisesti, työpaikan arkikäytännöt tukevat mielenterveyttä ja työntekijöiden mielenterveyttä tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa.

Edellisellä merkkikaudella 2023-2024 Nuorisoseuroissa panostettiin monin tavoin mielenterveyden edistämiseen. Työyhteisöjä kannustettiin keskustelemaan työssä jaksamisesta ja työhön liittyvistä voimavaroista, palavereiden yhteydessä otettiin käyttöön kuulumiskierrokset ja työssä jaksamiseen liittyviä epäkohtia nostettiin esiin strategien uudistamisprosessissa. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu otettiin vahvasti mukaan mielenterveyden edistämiseen.

Tavoitteet mielenterveyden tukemiseksi erilaisissa elämäntilanteissa jäivät kuitenkin viime kaudella kesken, joten merkkiä haettiin uudelleen. Vuoden 2024 aikana jatketaan työhyvinvoinnista keskustelevan toimintakulttuurin vahvistamista sekä kehitetään mielenterveyden johtamista ja työsuojelun roolia työssä jaksamisessa.

Osaamismerkeillä opiskelijaksi ja työntekijäksi

Digitaalinen osaamismerkki on tapa tunnistaa ja antaa tunnustusta yhdistys- ja harrastustoiminnassa kertyneestä osaamisesta. Merkkejä voi hyödyntää erityisesti opiskelemaan tai uuteen työpaikkaan hakiessa.

Nuorisoseuratoiminnasta hankittua osaamista voi todentaa 33 merkin kautta. Monelle on jo huomaamattaan kertynyt taitoja, jotka oikeuttavat osaamismerkin saamiseen. Merkkejä voi hakea esimerkiksi esihenkilönä toimimisesta, asiakaspalvelusta, seurantalon ylläpitämisestä, harrastamisesta ja ohjaamisesta.  

Kuinka hyödyntää osaamismerkkejä

…opiskelemaan pyrkiessä?

Harrastus- ja vapaaehtoistoiminnassa karttuu paljon osaamista, joka voi olla jo osa koulutusta, johon on hakeutumassa. Osaamismerkkien avulla osaamistaan voi todentaa valintakokeissa tai hakulomakkeessa. Merkit tuovat esiin niitä laaja-alaisia taitoja, jotka jäävät piiloon pelkkiä numeroita sisältävässä todistuksessa.

Osaamismerkit kertovat oppilaitokselle myös hakijan kiinnostuksesta alaa kohtaan. Esimerkiksi kasvatus- ja ohjausalalle hakiessa kannattaa hyödyntää ohjaajuuteen ja kouluttamiseen liittyviä osaamismerkkejä. Taide- ja kulttuurialan opinnoissa taas tapahtumatuotantoon tai teatterin harrastamiseen liittyvistä merkeistä voi olla apua hakuvaiheessa.

…opiskelun aikana?

Opiskelun aikana osaamismerkit auttavat aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Parhaimmillaan merkkien osaamissisällöillä voi korvata osan opinnoista.

Merkeistä kannattaa keskustella opinto-ohjaajan tai opettajien kanssa erityisesti silloin, kun hakee itselleen uusia osaamismerkkejä.

…työtehtäviin pyrkiessä?

Lähes jokaiselta löytyy taitoja ja osaamista työelämän ulkopuolelta, jotka kannattaa tuoda ilmi työpaikkaa hakiessa. Osaamismerkeillä osaamisesta voi kertoa helposti ja yksinkertaisesti lisäämällä merkin työhakemukseen tai CV:een.

Osaamismerkeistä on erityisesti hyötyä ensimmäiseen työpaikkaan tai uudelle alalle hakiessa, kun kokemusta ei ole vielä karttunut halutuista työtehtävistä. Harrastustoiminnasta saadut merkit kertovat työnantajalle tiettyjen taitojen lisäksi hakijan sitoutumisesta, vuorovaikutustaidoista ja pitkäjänteisyydestä.

Suomen Nuorisoseurojen muutosneuvottelut ovat päättyneet

Suomen Nuorisoseurat ry:n johtoryhmää koskeneet yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut ovat päättyneet. Muutosneuvotteluiden piirissä oli organisaation kuusihenkinen johtoryhmä.

Muutosneuvottelut olivat jatkoa viime vuonna käynnistyneelle organisaation tarkoituksenmukaistamisprosessille, joka tavoitteena oli organisaation selkiyttäminen sekä kasvavan ja kehittyvän organisaation tarpeisiin vastaaminen. Muutosneuvotteluihin ei liittynyt tarvetta henkilöstön vähentämiselle.

Johtoryhmän uudet vastuualueet ovat seuraavat:

  • Hannu Ala-Sankola, järjestö- ja jäsenpalvelut
  • Iija Filén, talous ja hallinto
  • Jukka Heinämäki, tanssin tapahtumat
  • Riina Kylmälahti, harrastaminen
  • Henna Liiri-Turunen, alueellinen työ
  • Pasi Saarinen, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri

Uudet johtamisvastuut astuvat voimaan 1.2.2024 alkaen ja vastuualueiden rakentuminen tapahtuu askeleittain kevään aikana.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi tai puh. 040 726 7450  

Puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi tai puh. 050 306 5588

Hannu Harmaala ja Joonas Autio Suomen Nuorisoseurojen varapuheenjohtajiksi

Oulussa sunnuntaina 28.1. kokoontunut Suomen Nuorisoseurojen hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan hallituksen varapuheenjohtajiksi Hannu Harmaalan Lahdesta ja Joonas Aution Kauhavalta. Puheenjohtajana jatkaa toista kauttaan Elina Weckström Nurmijärveltä. Harmaala toimii hallituksen 1. varapuheenjohtajana ja Autio 2. varapuheenjohtajana. Valinnat tehdään vuodeksi kerrallaan.

Hannu Harmaala on toiminut varapuheenjohtajana myös vuosina 2020-2023. Hän edustaa Suomen Nuorisoseuroja myös valtion nuorisoneuvostossa. Harmaala, 31, on jo kokenut hallituskonkari, ja pitää keskustelua nuorten hyvinvoinnista sekä harrastamisen merkitystä nuorten elämässä tärkeänä nyky-yhteiskunnassa.  

Ensimmäiselle vuodelleen puheenjohtajistoon valittu Autio kertoo olevansa innoissaan uudesta tehtävästään ja haluavansa niin ikään edistää nuorisoseurojen monipuolista kulttuurista harrastustoimintaa koko maassa. 

– Nuorisoseurat ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Haluan osaltani olla mukana kehittämässä myös valtakunnallisesti nuorisoseurojen toimintaa niin, että se vastaa nykyajan haasteisiin ja tarpeisiin. Nuorisoseurat tarjoavat lapsille ja nuorille mahdollisuuksia harrastaa, oppia, vaikuttaa ja kokea tekemisen riemua, Autio sanoo.

Lisätietoja

Pääsihteeri Annina Laaksonen
puh. 040 726 7450, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi

VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

Luova lava -leireillä sukelletaan tänä vuonna veden maailmaan

Nuorisoseurojen suosittujen Luova lava -päiväleirien teemana on tänä vuonna H2O – Luovuuden lähteellä. Luova lava -toiminta on esittävien taiteiden leiri- ja harrastustoimintaa, jossa sisältönä on pääosin teatteri, tanssi ja musiikki.

Tänä kesänä lapset pääsevät kokeilemaan erilaisia taiteenmuotoja veteen liittyen. Leireillä käsitellään käsittelee vettä sen kaikissa olomuodoissa sekä veteen liittyvää elämää. Miten liikutaan kuin höyry? Minkälainen laulu syntyy veden asukeista? Miltä näyttää Maiju mustekala -käsinukke?

Ilmoittautuminen päiväleireille aukeaa keväällä. Viime vuonna leireillä tehtiin osallistujaennätys, kun 82 leirille osallistui lähes 1200 lasta.

H2O – Luovuuden lähteellä teema on ideoitu leiriläisten palautteista. Visuaalisen ilmeen toteutti harjoittelijamme graafikko-opiskelija Iida.

Mukaan Luova lava -leirien järjestäjäksi?

Luova lava -leirejä voi järjestää missä tahansa nuorisoseurassa. Järjestämisen tueksi on julkaistu vuoden teeman mukainen materiaalipankki, josta löytyy linkkejä, harjoitteita ja materiaalia leirien toteutukseen.

Jos kiinnotuit, ole yhteydessä Pirita Laihoon: puh. 040 5587870, pirita.laiho@nuorisoseurat.fi

Paikallisia yhteistyökumppaneita haussa!

Suomen Nuorisoseurat hakee Erasmus+ -ohjelmasta pienimuotoista kumppanuushanketta ajalle 2024-2025, jossa painopisteenä on kansainvälisen ja monikulttuurisen paikallisen seuratoiminnan pilotointi. Haemme 3-5 seurakumppania paikallisten pilottien toteuttamiseksi hankkeessa.

Hanketta on alustettu kehittämispäällikön, hanke- ja kumppanuuspäällikön sekä meneillään olevan pienimuotoisen kumppanuushankkeen projektikoordinaattorin toimesta ja nyt etsimme paikallisia yhteistyökumppaneita hankkeen toteuttamiseksi. Yhteistyöstä mukaan lähtevät seurat saavat korvauksen nuorisoseurantalon käyttämisestä sekä yhdessä suunniteltua kansainvälistä ja monikulttuurista toimintaa talolle. Hankkeeseen osallistuminen ei maksa kumppaneille mitään.

Pienimuotoisten kumppanuushankkeiden tulee vastata seuraaviin Erasmus+ painopisteisiin:

  • tukevat sellaisten kohderyhmien osallistamista, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia
  • tukevat aktiivista Euroopan kansalaisuutta
  • tuovat eurooppalaisen ulottuvuuden paikalliselle tasolle
  • lisäävät lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia 
  • ruokkivat yhteenkuuluvuutta, muutosjoustavuutta ja kykyä sietää kriisejä  
  • luovat yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia, osallisuutta ja oikeudenmukaisuutta
  • ottaa huomioon vihreät käytännöt hankkeen toiminnassa
  • ottaa huomioon virtuaali- ja monimuoto-oppimisen mahdollisuudet
  • osallistumisen ja aktiivisen toiminnan tukeminen, yhteiskunnalliseen toimintaan, sosiaaliseen sitoutumiseen ja kansalaistoimintaan osallistumiseen mahdollistaminen
  • aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten yritteliäisyyden ja yrittäjyyden edistäminen
  • laadun, innovaatioiden ja nuorisotyön tunnustamisen vahvistaminen
  • nuorten työllistymismahdollisuuksien parantaminen
  • politiikan, tutkimuksen ja käytännön välisten yhteyksien vahvistaminen.

 Hankkeeseen on suunniteltu palkattavaksi projektikoordinaattori, joka yhdessä paikallisten nuorisoseurojen kanssa suunnittelee seurojen tarpeista lähtevää toimintaa ja toteuttaa pilotteja yhdessä paikallisseurojen kanssa.

Kansainvälisen ja monikulttuurisen toiminnan pilotteja toteutetaan hankkeessa jokaisen yhteistyökumppanin kanssa 1-3 kappaletta. Pilottien toimintaa ei hakuvaiheessa rajata, mutta vinkkejä voidaan hakea seuran olemassa olevasta toiminnasta ja toiveista. Tavoitteena on mahdollistaa osallistuminen seurojen toimintaan myös monikulttuurisista taustoista tuleville henkilöille. Toteutusmuodot ja -tavat sovitaan yhdessä hankkeen aikana. Toiminta käynnistetään alueella yhdessä toimijoiden ja osallistujien kesken käytävällä dialogilla. 

Milloin
Suunniteltu hankeaika on 2024-2025, jonka aikana kunkin seuran kanssa toteutetaan 1-3 pilottia. Tarkempi aikataulutus tehdään hankkeen alkuvaiheessa. 

Miksi?
Hankkeen kautta järjestettävällä toiminnalla voidaan tarjota uusia toimintamahdollisuuksia sekä houkutella uusia kohderyhmiä jäseniksi ja aktiivisiksi toimijoiksi paikallisseuroihin. Lisäksi hankkeen myötä syntyy uudenlaisia verkostoja sekä paikallisesti että valtakunnallisesti, pilottiseurat verkostoituvat myös kansainvälisesti.

Mitä paikallisilta yhteistyökumppaneilta vaaditaan?
Hakuvaiheessa yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään kirjallinen sopimus yhteistyöstä. Sopimus määrittelee, että yksittäiselle seuralle ei tule taloudellisia velvoitteita hankkeesta. Jos hankerahoitusta ei saada, sopimus raukeaa. Käytännössä yhteistyösopimus tarkoittaa sitoutumista yhdessä kehitettävään toimintaan; ideointiin yhdessä jäsenten/lähiyhteisön kanssa, viestintää sekä toimipaikan löytämistä pilottitoiminnoille. Uskomme kuitenkin, että osallisuutta korostaen alusta asti yhdessä suunniteltu toiminta sitouttaa mukaan toimintaan; hankkeen pilotit suunnitellaan yhdessä mukana olevien seurojen kanssa. Hankkeen teeman luonteen vuoksi edellytämme kiinnostusta monikulttuurisen seuratoiminnan kehittämiseen! Olisi hienoa, jos kumppanilla olisi seurantalo käytettävissä toimintaa varten. 

Mitä yhteistyökumppaneille tarjotaan?
Yhteistyökumppanit saavat kokemuksia kansainvälisestä ja monikulttuurisesta toiminnasta, joka voi toimia näille kohderyhmille jäsenyyteen ja vapaaehtoistoimintaan sitoutumisen innostajana. Seuran omistamien tilojen käytöstä maksetaan erikseen korvaus. 

Miten edetään
Seurojen halukkuus yhteistyökumppanuuteen tulee jättää 21.2. mennessä
Aikataulu hankehakemuksen jättämiselle on napakka – hankehaku päättyy 5.3.2024.

Äänestä Vuoden 2024 Nuorisoseuraa

Vuoden Nuorisoseura 2024 -finalistit ovat selvillä!

Vuosittain jaettava tunnustus annetaan Nuorisoseuralle, joka aktiivisella toiminnallaan kokoaa ihmiset tärkeän tekemisen äärelle ja harrastuksen pariin luoden ympärilleen yhteisöllisyyttä, yhdenvertaisuutta ja tekemisen riemua.

Tunnustuksesta kisaavat tällä kertaa:

Äänestä suosikkiasi Facebookissa

Nuorisoseurojen kannatusäänestys on käynnissä Facebook-sivuillamme 25.1.2024 asti. Suosikkiseuraa äänestetään reagoimalla julkaisuun emojilla ja perusteluita voi jättää kommentoimalla.

Voittajan valitsee Nuorisoseurojen hallitus. Tunnustuksen saaja julkaistaan kaikille avoimessa Nuorisoseurapäivän juhlassa lauantaina 23.3.2024 Mallusjoen Nuorisoseuralla.

Uusi osallistavan tapahtumatuotannon Dynamo -menetelmä julkaistu

Nuorten osallistavan tapahtumatuotannon tueksi kehitetty Dynamo -menetelmä on julkaistu. Menetelmässä käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä. Sen avulla nuorten kehittämiä tapahtumia on mahdollista saada jokaiselle paikkakunnalle.

Nuorten paikalliset tapahtumat näkyviin

Dynamo -menetelmä pyrkii vastaamaan kysymykseen, mitä nuoret omalla paikkakunnallaan haluavat. Millaisen tapahtuman nuoret haluavat tehdä ja millaiseen tapahtumaan paikkakunnan nuoret haluavat osallistua? 

Toiminnan ydin on nuorten ryhmä, joka lähtee kehittämään kaltaiselleen, hyvin moninaiselle, kohderyhmälle uutta tapahtumaa. Menetelmää testattiin Nuoret Etelä-Savon dynamoina -hankkeessa, jonka aikana nuoret toteuttivat mm. katukulttuuriin keskittyvän PMK Track Festin Pieksämäelle ja päihteettömän Summer Vibes Clubin Mikkeliin.

Dynamo -menetelmä jakaantuu yhdeksään osa-alueeseen, joissa käydään läpi tapahtumatuotannon eri osa-alueita ja mahdollisuuksia nuorten osallisuuden lisääjänä.

Menetelmä opastaa myös ryhmän ohjaajaa osallistavan otteen ylläpitämisessä, jotta ryhmästä voi muodostua kiinteä, luottamuksellinen tapahtumatuotannon yksikkö. Prosessissa käsitellään nuoren ryhmään kiinnittäminen, ryhmään tuleminen, ryhmään jääminen sekä ryhmän jälkeinen aika.

Menetelmän kehitystyötä jatketaan uudessa Nuorten Dynamo – Osallistavaa tapahtumatuotantoa Etelä-Savossa -hankkeessa. Euroopan Unionin osarahoittama hankkeen kumppaneina ovat mm. Mikkeli, Savonlinna, Pieksämäki, Juva ja Mäntyharju. Yksi tavoitteista on tehdä Dynamo -menetelmään perehdyttävä koulutuksen pilotointi keväälle 2025. 

Lisätiedot

Tutustu Dynamo -menetelmään

Nazia Asif, Dynamo -hankkeen projektipäällikkö
nazia.asif@nuorisoseurat.fi
puh. 044 491 4943