Navetanvintti täyttyi kansallispuvuista 30.6.2024
Jukkolanmäen Navetanvintti Lohtajalla valmiina idyllisen kansallispukunäytöksen alkuun. Kuva Tetiana Sameliuk.
Lisää kuvia artikkelin lopussa.
Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen Lohtajalla, Kokkolassa sunnuntaina 30.6.2024. Tapahtuma keräsi yleisöä paikalle noin 150 henkilön verran! Lämmin kesäsää helli ja hikoilutti niin pukujen esittelijöitä kuin yleisöäkin, mutta se ei tunnelmaa latistanut!
Idean puuhanainen Eija Jukkola halusi tuoda juhlatilaksi muutetulle navetanvintille kansallispukujen, muinaispukujen sekä feresien ja tmp-asujen väriloistoa. Niin kutsuttu kansallispukujen tmp-käyttö tulee sanoista ”tuunaa mun perinne”, mikä tarkoittaa kansallispuvun osia käytettävän yhdistettynä tavanomaiseen arki- tai juhlapukeutumiseen.
Kansallispukunäytöksessä yleisö sai seurata pukuesittelyä pöytien ääressä istuen ja samalla kahvion tuotteista nauttien. Pukuesittelyä säesti haitarimusiikilla Juha Orjala soittaen paikallisia pelimannikappaleita, mutta myös karjalaisia kansansävelmiä ja muita kappaleita.
Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota lisäksikansallispukutietoutta ihanassa, perinteikkäässä maalaismiljöössä sekä rohkaista ihmisiä käyttämään kansallispukuja ja niiden osia. Yhteensä esiteltävänä oli yli 40 asukokonaisuutta, joita esittelivät ihan tavalliset ihmiset, lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Kansallispukuja oli kantamassa myös moni ensikertalainen sekä myös ulkomaalaistaustainen. Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, ettei oma syntyperäsi tai asuinpaikkakuntasi määritä sitä, voitko käyttää minkäkin alueen kansallispukua tai pukua ylipäätään! Osa esiintyjistä oli tehnyt pukunsa itse, osa saanut perintönä. Kaikissa puvuissa ei välttämättä ollut kaikkia niihin kuuluvia osia tai vaikkapa juuri oikeanlaisia sukkia tai kenkiä, sillä kansallispukukokonaisuuden työstäminen tai hankkiminen on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja rahaa, joskus myös suotuisia sattumuksia.
Näytöksen nuorin kansallispukumalli oli parivuotias Kaustisen kansallispuvun liivissä. Tytöillä yllään Eija Jukkolan suunnittelemat ja valmistamat mukaelmat viikinkiajan eli Suomessa rautakauden aikaisista muinaispuvuista. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kansallispuvun hankkiminen ja käyttö edustavat kuitenkin kestävää kehitystä, ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueilla, sillä kansallispuvut tehdään useimmiten luonnonmateriaaleista, paikallista ja kansallista käsityötaitoa kunnioittaen. Se kestää aikaa ja on sopiva vaate ja asukokonaisuus juhlaan kuin juhlaan muotivirtauksista riippumatta; samaa pukua voi käyttää useampi sukupolvi! Puku liittää käyttäjänsä kulttuuriperinteeseemme ja saa kokemaan yhteyttä menneiden sukupolvien elämään ja kansalliseen historiaamme. Kansallispuku ui vastavirtaan ajassamme, jossa kertakäyttökulttuuri ja tekstiilien halpatuotanto värittävät katukuvaa.
Kansallispukuja alettiin laatia 1800-luvun lopulla, jolloin perinteinen alueelle tyypillinen pukeutuminen oli jo vanhanaikaista. Tuolloin kuitenkin alettiin kerätä ja tallettaa vaihtelevalla menestyksellä käytöstä poistuneita, perinteisiä 1700- ja 1800-lukujen maalaisväestön juhlavaatteita. Useiden kansallispukujemme esikuvat, vaatekappaleet, kangaspalat ja asusteet löytyvätkin kansallis- ja maakuntamuseoiden kokoelmista. (lähde: https://sukkulallajaneulalla.blogspot.com/2014/08/tarkistettu-kansallispuku-mika-ja-miksi.html)
Monet nykyään käytössä olevat kansallispuvut ovat niin sanottuja tarkistettuja pukuja, mikä tarkoittaa vuonna 1979 perustetun Suomen kansallispukuneuvoston ja sittemmin, vuodesta 2010 toimineen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden tutkimia ja esikuvien mukaan laatimia pukuja. Joistakin puvuista on siis olemassa niin sanottuja vanhoja versioita sekä uudempia, tarkistettuja versioita. Käypiä kansallispukuja kaikki tyynni.
Jyväskylässä, Suomen käsityön museon yhteydessä sijaitsevassa kansallispukukeskuksessa työskentelee kansallispukukonsultti. Paikan päällä on myös nähtävillä useita kansallispukujamme. Kansallispukuja kootaan ja tarkistetaan yhä. Yleensä kyseessä on ryhmätyö, jota tehdään yhteistyössä kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin ja tilaajayhteisön, esimerkiksi kotiseutuyhdistyksen tai nuorisoseuran kanssa.
1990-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toimi vetäjänä mittavassa kansallispukujen tarkistushankkeessa Haapajärven-Reisjärven, Keski-Pohjanmaan miehen ja naisen, Kalajokilaakson sekä Kokkolan seudun kansallispukujen osalta. Nämä puvut olivat mukana myös Jukkolanmäen Navetanvintin näytöksessä. Yksi näytöksen malleista oli myös kyseisessä hankkeessa mukana ollut nuorisoseuran kansallispukuvastaava, Seija Mattila.
Keski-Pohjanmaan maakunnan naisen ja miehen kansallispuvut. Kuva Tetiana Sameliuk.
Haapajärven-Reisjärven kansallispuvut. Puvun eri versioissa tummempaa ja kirkkaampaa flammukuvioista villakangasta sekä hame mustaa kamlottia. Mikäli röijy on kirkkaampaa väriä, on hame tummempaa ja toisinpäin. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Kokkolan seudun kansallispuku edustaa sekä suomalaista että suomenruotsalaista pukeutumista ja siksi sen nimi on myös Gamla Karlebynejdens kvinnofolkdräkt. Asuun kuuluu valkoinen liinalakki. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kalajokilaakson kansallispuvussa harvinainen empire-tyylinen vyötärölinja, lampaanlapahihoja pidetään yleensä ylösvedettynä. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kokkolan kansallispuku. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Munsalan puku on kuin Kokkolan puvun sininen sisar. Kuva Tetiana Sameliuk.
Mukaelma Öjan puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.
Siikajokilaakson pukuun kuuluu suurehko solki ja avainkokka. Kuva Tetiana Sameliuk.
Peräpohjolan puku on yksi suosituimmista kansallispuvuistamme, jossa edessä punaiset paritaskut. Kuva Tetiana Sameliuk.
Etelä-Pohjanmaan eli Härmän kansallispuku on värikäs ja myös yksi yleisimpiä ja suosituimpia suomalaisia kansallispukuja. Kuva Tetiana Sameliuk.
Karstulan pukuja sekä Karstulan poikien liivejä esittelivät nuoret mallit yhdessä Kaustisen puvun liiveihin sonnustautuneiden pikkumiesten kanssa. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Pojilla yllään perinteinen pohjalainen helavyö. Karstulan pukuun kuuluu kuitenkin tähtihelavyö. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Jurvan pukuun ei kuulu esiliinaa. Kuva Tetiana Sameliuk.
Jalasjärven kansallispuvussa on näyttävä kirjailtu tasku sekä levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kuortaneen kuoropuku on suunniteltu jo sata vuotta sitten kuorolaisten yhtenäiseksi kansallispukumaiseksi asuksi. Saman tyyppinen asu on myös Alavuden kuoropuku. Kuva Tetiana Sameliuk..
Lapuan kansallispuvussa on ainutlaatuinen liivin etuosa. Kuva Tetiana Sameliuk.
Keski-Suomen kansallispuvussa on korkea hapsureunainen pystykaulus. Kuva Tetiana Sameliuk.
Sääksmäen kansallispuvussa kaunis kukkakuosi, joka on tullut tunnetuksi myös Pauligin Paula-tytön asuna. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Hämeen kansallispukuun kuuluu aikuisen naisen päähineenä valkoinen tanu. Kuva Tetiana Sameliuk.
Valkealan puvussa on näyttävä hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.
Tammelan kansallispukuun kuuluu myös levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kiteen kansallispuvussa edessä tasku ja paidassa pieni hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kaukolan kansallispuku on erittäin suosittu puku, aikuisen naisen päähineenä on suurhuntu, joka sidotaan päähän rengasmaisen sykerön päälle. Kuva Tetiana Sameliuk.
Tuuterin kansallispuku on myös yksi suosituimmista karjalaisista puvuista, siinä on kauniita värikkäitä yksityiskohtia. Pukuun ei ole nimetty aikuisen naisen päähinettä, mutta yleisesti käytetään tinanastoin tai helmin koristeltua säppäliä. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kuten muidenkin kansallispukujen kanssa, hiukset voi kietoa kauniisti nutturalle. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Rovaniemen kansallispuvun (vas.) liivin kiinnittimissä on lappalaismalliset hakaset. Kuva Tetiana Sameliuk.
Rautjärven puvun esiliinassa on näyttävät vaakaraidat. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Keski-Karjalan Sortavalan puvussa aikuisen naisen päähineenä liinalakki, neidon päähineenä kovetettu pinteli. Kuvat Tetiana Sameliuk.
Räisälän kansallispukua pidetään ehkä Suomen vanhimpana kansallispukuna. Kuva Tetiana Sameliuk.
Feresit mukailevat ortodoksinaisen pukeutumista ja niistä on tullut suosittuja kuoro- ja kansantanssiasuja. Kuva Tetiana Sameliuk.
Tuukkalan muinaispuvut perustuvat hautalöytöihin 1000-luvulta, jolloin ennen kristinuskoa vainajat haudattiin juhlavaatteissaan. Kuva Tetiana Sameliuk.
Euran muinaispuvun teki tunnetuksi presidentti Tarja Halonen linnan juhlissa 2001. Kuva Tetiana Sameliuk.
Eija Jukkolan suunnittelema ja tekemä mukaelma viikinkiajan eli rautakauden puvusta, jonka hän teki miniälleen lahjaksi. Päällyspuku on värjätty kiviaidasta rapsutetulla jäkälällä eli kiventieralla. Kuva Tetiana Sameliuk.
Riitta Hirven täyspellavainen mukaelma saman aikakauden puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.
Eija Jukkola itse suunnittelemassaan ja kutomassaan noin 1000-luvulle sijoittuvassa muinaispuvussaan lastenlastensa kera. Korut on valittu yhdessä Kalevala-korun asiantuntijan kanssa. Kuva Tetiana Sameliuk.
Kiitokset kaikille näytöksen toteutukseen osallistuneille sekä yleisölle! Tehdään tästä jokavuotinen perinne!