Nuorten ideoima Mopomiitti & Eero Syrjänen show keräsi kaikenikäisiä katsojia!

Helmikuisena iltana erään nuoren paperilapulle raapustamasta ideasta lähtenyt projekti huipentui toukokuussa 2023, äitienpäivän aattona lailliseen mopomiittiin ja seinäjokisen stunt-kuski ja some-julkkis Eero Syrjäsen ajonäytökseen.

Eero Syrjänen vieraili Kälviällä 13.5.2023. Lisää kuvia tapahtumasta artikkelin lopussa.

Mopomiitti tarkoittaa mopoilijoiden ja mopoilusta kiinnostuneiden kokoontumista (engl. meet=kokoontua, tavata). Yleensä kokoontumisissa ajetaan letkassa ja esitellään ajotaitoja esimerkiksi etupyörä ylhäällä ajaen, eli keulien. Monet tällaiset mopomiitit ovat nuorison järjestämiä, vapaamuotoisia ja periaatteessa laittomia, sillä poliisin ohjeistuksen mukaan korkean riskin toimintaa ja suuria väkimääriä sisältävät tapahtumat tulisi järjestää organisoidusti, mm. vastuu- ja turvallisuusasiat huomioiden.

Nuorten osallisuuden nimessä lähdettiin kuitenkin heidän kanssaan toteuttamaan hurjalta kuulostavaa ideaa lakipykäliä noudattaen. Oppilaitosyhteistyön myötä päästiin myös koululle kokoustamaan ja keräämään hyödyllisiä ideoita ja rakentamaan esimerkiksi tapahtuman sisällön runkoa yhdessä nuorison kanssa. Kevään myötä tehtiin ilmoitus yleisötapahtumasta poliisille, meluilmoitus, kadunkäyttölupa- ja musiikkilupahakemus, jätehuoltosuunnitelma, elintarvikemyynti-ilmoitus sekä hiottiin pelastussuunnitelmaa, luotiin mainoksia, laadittiin tapahtuman pohjakarttaa, haettiin sponsoreita ja laadittiin tiedote. Useissa kokouksissa oli mukana yhteensä noin parikymmentä nuorta, mutta erityisesti projektissa kantoivat vastuuta yläkouluikäiset Manu Sammalkangas, Remus Pöppönen ja Eero-Veikko Nissilä.


Tapahtuma sisälsi Syrjäsen huikean ajonäytöksen lisäksi myös mopojen arvostelukilpailun, missä Syrjänen arvosteli mopoja ja niistä valittiin omaperäisin, ”mintein” eli hienoin sekä rumin! Voittajat saivat paikallisten alan yritysten lahjoittamia tuotteita. Lisäksi palkittiin tapahtuman ”Teräspakarana” kaikkein pisimmän matkan päästä saapunut ylivieskalainen osallistuja. Myös Kokkolan Urheiluautoilijat tarjosivat yleisölle mielenkiintoisen mahdollisuuden ajaa kauko-ohjattavilla RC-autoilla.

Poikkeuksellinen nuorisotapahtuma oli monialaisen yhteistyön tulos. Team Herlevi mahdollisti tapahtuman järjestämisen asfaltoidulla piha-alueellaan, missä moponrenkaiden sutimisesta syntyneitä jälkiä ei tarvinnut pahoitella. Paikallisten nuorisoseurojen aktiiviset jäsenet Kaustisen Salonkylästä, Kälviän Välikylästä, Lohtajan Alaviirteeltä ja Marinkaisista sekä Perhosta antoivat oman panoksensa talkootehtävien muodossa. Merkittävässä roolissa olivat kälviäläinen Jukka HIlli, Keski-Pohjanmaan Moottorikerhon edustajat Masa Siirilä ja Alpo Sammalkangas. Opinnäytetyötään tekevät yhteisöpedagogiopiskelijat Sina Roinesalo ja Theo Puronlahti kuuluivat niin ikään tapahtuman tekemisen kantaviin hartiavoimiin. Myös yhteistyö- ja sponsorointituki muiden paikallisten organisaatioiden ja yritysten taholta oli merkittävää. Ainutlaatuiset hetket tallentuivat valokuviksi Kpedun opiskelijoiden toimesta. Nuorten mukanaolo ja motivaatio olivat kokonaisuudessaan projektin kantava voima.


Oli ilahduttavaa havaita, kuinka moninaista tukea oli tarjolla ja että talkoohenkeä löytyy yhä yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan hyväksi. Tapahtuma keräsi Kälviältä ja lähialueilta väkeä yli odotusten, arvioiden mukaan yli 800 henkeä! Ilmassa oli oikean moottoriurheilutapahtuman tuntua suoja-aitoineen, varikkotelttoineen, myyntikojuineen, tietenkin moottorin pärinän säestyksellä.

Poikkeuksellista tapahtumassa oli erityisesti se, että tapahtuma keräsi paikalle nuorisoa mutta toi myös yhteen eri sukupolvia ja ihmisiä erilaisista taustoista. Niin alakouluikäiset, teinit, vanhemmat kuin myös varttuneempi väki seurasivat yhtäläisen uteliaisuuden vallassa ajopeleillään taituroivaa Syrjästä, humoristista mopojen arvostelukilpailua ja moponuorison temppuilua suljetulla alueella. Tapahtumaa varten aidoilla suljettu alue mahdollisti myös alaikäisen kortittoman kuskin osallistumisen vanhempien ollessa paikalla ja mopon vakuutusten ollessa kunnossa.

Tapahtuman toteutuminen ja onnistuminen ovat osoitus hulvattoman idean mahdollisuudesta toteutua yhteistyön ja osallisuuden myötä. Pääorganisaattori Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran puolesta on ilo todeta, että nuo samat kantavat teemat vaikuttavat yhä tänäkin päivänä, kuin yli 140-vuotisen nuorisoseuraliikkeen historian alkuvaiheillakin. Ajat ovat muuttuneet ja yhteisöllisyyden sekä nuorisotoiminnan ilmenemismuodot ovat tulleet yhä moninaisemmiksi, mutta sen kaiken pohjalla vaikuttaa yhdessä tekeminen, sekä ponnistelu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura kiittää kaikkia yhteistyötahojaan, talkoolaisia, sponsoreita ja sekä tapahtumaan osallistunutta yleisöä! Kuvia ja videoita tapahtumistamme pääsee seuraamaan KeskiPohjanmaan Nuorisoseuran Instagram-tililtä @keskipohjanmaans sekä Facebookissa @KeskipohjanmaanNS 

Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry / Real life link -hanke (Aluehallintovirasto)

Käläviäläiset nuoret: Eero-Veikko Nissilä, Remus Pöppönen ja Manu Sammalkangas

Vastuuhenkilöt: Jukka HIlli, Jonna Kastell-Klapuri, Theo Puronlahti, Sina Roinesalo ja Masa Siirilä



Väriloistoa ja perinnetietoutta Ylivieskan Kansallispukunäytöksessä!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry järjesti kattavan kansallispukunäytöksen lauantai-iltapäivänä 24.9.2022 Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa.


 Kansallispukunäytöksen suunnittelijana toimi seuran kansallispukuvastaava Seija Mattila, joka laati tapahtumalle hankesuunnitelman. Tapahtumaan haettiin Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston avustusta ja saatiin 2000 euroa vuonna 2021.

Kansallispukunäytös oli alun perin tarkoitus järjestää syksyllä 2021, mutta koronan aiheuttaman tilanteen vuoksi se siirrettiin tammikuulle 2022. Tilanne oli kuitenkin tuolloin yhä mahdoton koronarajoitusten suhteen, joten seuraavaksi ajankohdaksi päätettiin syyskuu 2022.


Tapahtumaa suunniteltiin yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen sekä sittemmin vt. kulttuurijohtaja Terhi Saarimaan, Jyväskylässä sijaitsevan Suomen Kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin Taina Kankaan sekä paikallisseurojen toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran palkattua toiminnanohjaajan, Jonna Kastell-Klapurin elokuussa 2021 ryhtyi tämä myös työskentelemään tapahtuman organisoinnin parissa.

Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen kattaus kansallispukutietoutta, missä pääpaino olisi suomalaisten kansallispukujen esittelyssä, mutta myös niihin liittyviä valmistustapoja ja kulttuuria haluttiin tuoda esiin. Näytöksen yhteydessä esiintyivätkin Kaustisen Nuorisoseura Ottosten junioreiden kansantanssiryhmä sekä nuorisoseuralähtöinen kansanmusiikkiyhtye Borduna.


Näytöksen väliajalla oli puolestaan mahdollisuus ruokailla, kahvitella sekä tutustua oululaisen Leena Korven työnäytökseen tykkimyssyn kopan valmistamisesta, kokkolalaisen Mervi Annalan työnäytökseen pitsinnypläyksestä sekä lappeenrantalaisen suutarimestari Ari Tylli työnäytökseen supikkaiden valmistuksesta. Tykkimyssyn päällystämistä esittelemään kutsuttu Sari Sallila Iitistä joutui perumaan tulonsa sairastumisen vuoksi. Samassa tilassa työnäytösten kanssa oli myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kansallispukuaiheista tuote- ja arpamyyntiä, sekä kauhavalaisen Iisakki Järvenpään puukkotehtaan esittely- ja myyntipöytä ja reisjärvisen Seija Uusimäen tuohitöitä myynnissä. Tapahtumaa valokuvasi harrastevalokuvaaja Olavi Alatalo Raahesta. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura hankki provisiota vastaan myyntipöytäänsä myyntiin kansallispukuaiheisia sateenvarjoja ja tuubihuiveja Karjalaiselta Nuorisliitolta sekä mm. kansallispukuaiheisia korvakoruja Taidetalo Soverolta Eurasta.


Kansallispukunäytöksen käsiohjelmavihkoseen hankittiin pääsääntöisesti kansallispukuaiheisiin toimintoihin kytkeytyneitä mainoksia alan toimijoilta. Tapahtumaa mainostettiin sanomalehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa sekä ilmoitustauluilla kulttuurisen Keski-Pohjanmaan alueella. Kansallispukunäytöksestä laadittiin myös englanninkielinen mainos, jota jaettiin ilmoitustauluilla Kokkolan alueella. Tapahtuman sivistävän ja tiedonannollisen luonteen vuoksi sille haettiin ja saatiin myös kurssitukea koulutusorganisaatio Kansalaisfoorumilta.  

Kansallispukunäytös keräsi kiitettävää palautetta siihen osallistuneilta, niin kävijöiltä, vierailijoilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Lipun ostaneen yleisön määrä oli tosin harmillisen alhainen jääden alle sadan myydyn lipun. Tähän saattoi vaikuttaa merkittävästi koronan jälkimainingit sekä lippujen hinta. Myös huolimatta runsaasta tiedottamisesta olisi tapahtuman mainonta voinut tavoittaa ihmisiä vähän paremmin. Kokonaisuudessaan kansallispukunäytös oli kuitenkin onnistunut, monialainen ja eri ikäisiä yhteen tuova kulttuuriperintöä ja kulttuuriharrastamista esittelevä tapahtuma. Se mahdollisti verkostoitumista, kansallispukutietämyksen lisääntymistä, nuorisoseura- ja kulttuuritoiminnan esittelyä ja näkyvyyden laajentamista sekä ylisukupolvista kohtaamista.

Kansallispukujen esittely tapahtui pääsääntöisesti vapaaehtoisten kansallispukujen omistajien ja esittelijöiden pukeutuessa ilmoittamiinsa pukuihin ja astellessa esiintymislavalle kansallispukukonsultin selostaessa kunkin puvun ominaisuuksista. Esittelijöitä ja pukuja otettiin vastaan netti-ilmoittautumisten kautta kesästä 2021 alkaen. Heihin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Pukujen esittelijöitä oli yhteensä 64 ja eri pukuja yhteensä 44. 

Järjestön tärkeimmät päätökset tehdään Nuorisoseurakokouksessa 4.–6.10. – ilmoittaudu mukaan

Nuorisoseurakokous on joka kolmas vuosi kokoontuva liiton ylin päättävä elin eli se tekee järjestön tärkeimmät päätökset. Tällä kertaa kokous pidetään 4.–6.10. hybridinä Allianssi –talolla Helsingissä ja etänä Teamsin välityksellä. 

Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Mitä nuorisoseurojen toiminnassa pitäisi kehittää? Tee kokoukselle aloite 

Tekemällä aloitteen paikallinen nuorisoseura voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää.  Aloitteet voivat johtaa nuorisoseurajärjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.   

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi haluttavat aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle neljä viikkoa ennen kokousta eli viimeistään 6.9. Liiton hallitus laati aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset.  

Ohjeet aloitteen tekemiselle löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta: https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/osallistu-vaikuta-tee-aloite/  

Valtuustolla tärkeä tehtävä järjestössä

Yksi Nuorisoseurakokouksen keskeisimmistä tehtävistä on valita uusi valtuusto seuraavalle kolmen vuoden kaudelle. Valtuustoon valitaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi 39 jäsentä ja saman verran varajäseniä.

Valtuustolla on äärimmäisen tärkeä tehtävä järjestössä, sillä se hyväksyy yhdistystoiminnan kivijalat: toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja säännöt. Valtuusto myös valitsee liiton hallituksen ja sen puheenjohtajan. Valtuusto kokoontuu kahdesti vuodessa.

Valtuuston jäsenet valitaan ehdotusten perusteella, joita tekevät Suomen Nuorisoseurojen jäsenseurat. Jos siis haluat asettautua ehdolle, ilmaise asia seurasi johtokunnalle. Jokaisen maakunnan edustajien määrä riippuu sen jäsenmäärästä.

Ehdotukset valtuustoedustajista tehdään kokouksen valmistelevalle vaalivaliokunnalle, joka koostuu Nuorisoseurojen jäsenistä. Ehdotukset jätetään verkkolomakkeen kautta.

Ilmoittautuminen kokoukseen on avattu 

Jokaisella Suomen Nuorisoseurojen jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää edustajia kokoukseen ja toivommekin näkevämme kokouksessa edustajia mahdollisimman monesta eri seurasta. Kokousedustajien lukumäärä määräytyy yhdistyksen jäsenmäärän mukaan seuraavasti: 

  • 2 edustajaa, jos jäsenmäärä alle 100. 
  • 4 edustajaa, jos jäsenmäärä vähintään 100. 

Kaikkien kokoukseen osallistuvien tulee täyttää ilmoittautumislomake, joka löytyy osoitteesta https://nuorisoseurakokous.nuorisoseurat.fi/info/ 

Paikan päälle Helsinkiin tuleville on tehty kokouspaketteja, joista voi valita parhaiten itselleen sopivan.  Katso lisätiedot yllä olevasta linkistä. 

Tulossa: Kansallispukunäytös Lohtajalla 30.6.2024!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjestää yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen 30.6.2024 Lohtajalla. Lisää tietoa tapahtumasta tulossa lähiaikoina!

Kesällä 2023 Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura oli järjestämässä Kansanlaulukirkkoa ja samassa yhteydessä kansallispukutuuletusta Ylivieskassa juhannuspäivänä 25.6.2023. Kuvia tapahtumasta Facebook-sivuillamme. 

Suuri Kansallispukunäytös järjestettiin puolestaan 24.9.2022 Ylivieskan Akustiikassa. Artikkeli ja kuvia näytöksestä TÄÄLLÄ.

Ota osaa nuorisoseurojen pyöräilyhaasteeseen

Pyöräliiton ja Nuorisoseurojen yhteinen hanke Harrastematkat aktiiviseksi haastaa kaikki nuorisoseurat pyöräilyhaasteeseen!

Haasteessa kisataan siitä, mikä nuorisoseura pyöräilee eniten 15.5.-30.9.2024 välisenä aikana. Eniten pyöräilykilometrejä keränneelle seuralle toimitetaan pieni yllätys haasteen loputtua lokakuussa 2024.

Ohjeet haasteeseen osallistumiseen

Pyöräilyhaasteeseen voivat osallistua kaikki Suomen nuorisoseurat. Valitkaa seurastanne yhteyshenkilö, joka toimittaa seuran yhdessä pyöräillyt kilometrit Pyöräliitolle 1.10.2024 mennessä tällä lomakkeella

Pyöräilykilometrit voi merkata ylös haluamallaan tavalla esimerkiksi muistivihkoon tai puhelimen muistioon. Osallistujat voivat myös printata ja käyttää tätä lomaketta.

Mukaan voi laskea kaikki 15.5.-30.9.2024 ajetut kilometrit. Yhteyshenkilö laskee osallistujien määrän ja pyöräilykilometrit yhteensä. Pyöräliitto on yhteydessä lokakuun alussa siihen Nuorisoseuraan, joka on kerännyt eniten pyöräilykilometrejä.  

Kysymyksiin vastaa Mari Marjamaa (mari.marjamaa@pyoraliitto.fi). Tervetuloa mukaan ja nauttimaan pyöräilyn ilosta! 

Taustalla nuorten liikkuvuutta lisäävä hanke

Harrastematkat aktiivisiksi -hankkeen tavoittena on kannustaa lapsia ja nuoria kulkemaan harrastusmatkoja enemmän pyöräillen, kävellen tai julkisella liikenteellä. Tällä tavoin halutaan helpottaa perheiden arkea ja lisätä lasten ja nuorten liikkuvuutta, hyvinvointia, taitoja sekä itsenäisyyden tunnetta.

Nuorten taidefestivaali Nuori Kulttuuri On Air viidellä paikkakunnalla

Nuori Kulttuuri On Air -festivaali lauantaina 11.5. on näyteikkuna nuorten taiteelle. Monipaikkaisena tapahtumana se valloittaa viisi kaupunkia ympäri Suomen. Jokainen paikkakunta on saanut rakentaa päivästään omannäköisensä.

Nuorten taiteen pyörteisiin heittäytyvät RovaniemiPoriTampereJoensuu ja Helsinki (pääkaupunkiseutu). Tiedossa on sirkusta, räppiä, työpajoja, tanssia, graffiteja, improa ja paljon muuta. Kaikki tapahtumat ovat käynnissä samaan aikaan ja niihin on vapaa pääsy.

Päivän huipentaa Nuori Kulttuuri LIVE Äänekosken Painotalolta klo 18.00 alkaen. LIVE lähetetään Suomen Nuorisoseurojen Vimeo -kanavalla. Lähetys kokoaa yhteen nuorten esittävää taidetta, sekä palkitsee kulttuurisen nuorisotyön saralla ansioituneita. Lähetys vierailee myös kaikilla paikkakunnilla suorassa lähetyksessä.

Nuori Kulttuuri -toimintaa hallinnoi Suomen Nuorisoseurat.

Harrastusviikolla kannustetaan lapsia ja nuoria harrastamisen pariin

Hyvää Harrastusviikkoa! Tänä vuonna 6.-12.5. vietettävän Harrastusviikon tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria löytämään itselleen mieluisa harrastus.

Nuorisoseuroissa lapsilla ja nuorilla on varaa valita juuri itselleen sopiva harrastus, sillä lähes 600 paikallisesta nuorisoseurasta löytyy tekemistä aina sirkuksesta kepparikerhoon ja tanssista sählyyn. Itseä lähinnä olevia harrastusryhmiä voi kätevästi selata Harrastushausta.

Nuorisoseuroissa harrastamistoiminnan järjestämistä ohjaavat arvomme osallisuus, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja moninaisuus. Harrastusryhmämme ovat turvallisia ja ohjaajat ammattitaitoisia. Toiminnassamme noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita.

Halutessaan meillä pääsee myös osaksi vahvaa yhteisöä. Monelle lapselle ja nuorelle harrastuskauden päättävän esityksen harjoitteleminen on tärkeä matka, joka hitsaa ryhmän yhteen. Parhaimmillaan harrastusporukasta muodostuu toinen perhe, jonka kanssa harrastetaan usean vuoden ajan.

Viime vuonna 23 000 harrastajaa harrasti eri nuorisoseuroissa – tervetuloa joukkoon! Toimintamuotoihimme pääsee tutustumaan täällä.

Kenestä kansantanssimestari? Ehdota 12.5. mennessä

Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan etsitään uusia jäseniä. Kantanssikilta koostuu järjestön kasantanssitoiminnassa ansioituineista yli 60-vuotiaista henkilöistä, joita kutsutaan kansantanssimestareiksi. Kiltalaiset ovat harrastaneet lajia pitkään ja edistäneet omalla toiminnallaan kansanperinteen säilyttämistä.

Kansantanssimestarit valitaan ehdotusten perusteella, joita voivat tehdä keskusseurat, aluetoimistot, paikalliset nuorisoseurat, nimetyt mestarit sekä Nuorisoseurojen henkilöjäsenet. Tanssin kehittämisryhmä esittelee ehdotukset Nuorisoseurojen hallitukselle, joka päättää mestareiden nimeämisestä.

Uusia kansantanssimestareita nimetään joka toinen vuosi ja tänä vuonna nimetyt henkilöt julkistetaan Pispalan Sottiisin yhteydessä 12.-16.6. Ehdotukset tulee jättää 12.5. mennessä.

Valintakriteerit ohjaavat nimeämisessä

Kansantanssimestareille on valintakriteereitä, jotka voivat painottua eri tavoin henkilöitä valittaessa. Valintakriteerit ovat:

  • Täyttänyt 60 vuotta.
  • Harrastanut kansantanssia pitkään.
  • Toiminut ohjaajana.
  • Toiminut yhteisohjelmien vetäjänä suurissa kenttäesityksissä.
  • Edistänyt järjestöllistä kansantanssitoimintaa.
  • Tuottanut vuosiohjelmia sekä muuta ohjelmistoa harrastajien käyttöön.
  • Tehnyt koreografioita omalle ryhmälleen sekä muille.
  • Ansiokas työ lasten ja nuorten kansantanssiryhmien kanssa.
  • Osallistunut kansainväliseen toimintaan.
  • Toiminut tuomarina/raatilaisena.
  • Edistänyt kansanperinteen säilyttämistä ja tallentamista.
  • Edistänyt kansallispukujen ja kansanpukujen käyttöä.
  • Aktiivinen oman osaamisen kehittäminen esim. kurssit, seminaarit, ohjaajakoulutukset.
  • Aktiivinen osallistuminen tapahtumiin.
  • Hallitsee monipuolisesti kansantanssin ja – musiikin taidot.
  • Luova, karismaattinen ja innostava henkilö.

Kansantanssimestareita nimetty vuodesta 2012 lähtien

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012 ja siihen kuuluu tällä hetkellä 18 kansantanssimestaria. Aiemmin nimetyt kansantanssimestarit ovat:

  1. Eila Ala-Kiuttu
  2. Leena Aspergen
  3. Laura Hakojärvi
  4. Aimo Hentinen
  5. Mirja Hynynen
  6. Tauno Häkkinen
  7. Väinö Kreko
  8. Ulla Laine
  9. Jussi Malinen
  10. Anja Mikkola
  11. Hannu Nipuli
  12. Pirjo Nuortila
  13. Rauni Riikonen
  14. Ilpo Salonen
  15. Antti Savilampi
  16. Marja Viitanen
  17. Liisa Villanen
  18. Lea Virta

Pispalan Sottiisi tuo Tampereelle kansantanssin iloa tuhannen esiintyjän voimin

Kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia vietetään jälleen 12.-16.6. Tampereella. Viiden päivän tapahtuma levittäytyy eri puolille kaupunkia tuoden mukanaan elämyksiä kaiken ikäisille kansantanssin ja kansanmusiikin ystäville. Esiintymässä on kymmeniä ryhmiä ja yhteensä tuhat tanssijaa ja pelimannia.

Festivaaliohjelma alkaa keskiviikkona 12.6. klo 18 Laikunlavan puistokonsertilla. Tampereen kaupungin järjestämässä konsertissa esiintyvät kansainväliset esiintyjävieraat sekä paikalliset kansantanssi- ja kansanmusiikkiryhmät. Konserttiin on vapaa pääsy.

Vuoden kansantanssiyhtye Vinhakat festivaalin kotimainen pääesiintyjä

Virallisia avajaisia vietetään torstaina 13.6., kun Pispalan Sottiisin vuoden 2024 kansantanssiyhtye ja tapahtuman kotimainen pääesiintyjä Nuorisoseura Motoran Vinhakat avaa festivaaliviikonlopun Laikunlavalla. Mukana esiintymässä myös kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Torstaina pyörähtää käyntiin myös lasten ja nuorten kansantanssikatselmus Tanssiralli, joka jatkuu aina lauantaihin asti. Tanssiralliin osallistuu ennätykselliset 28 tanssiryhmää eri puolilta Suomea.

Vinhakat nähdään myös torstai-illan Viiskauttaviis – Tanhutaan siis! -konsertissa, jossa he lyövät hynttyyt yhteen kansanmusiikkiyhtye 5/5 kanssa. Mukana myös Nuorisoseura Motoran muut tanssiryhmät, Etelän vakan Nuorten-ilta sekä kansainväliset esiintyjäryhmät.

Viikonloppuna maksuttomia konsertteja ja illanviettoja

Perjantaina ja lauantaina tarjolla on kansantanssin iloa kaikille avoimissa Tanhujen Tampere -esityksissä. Kansantanssijat ja pelimannit eri puolilta maata esittävät omien alueidensa tansseja Tammelantorilla, Laikunlavalla ja Koskikeskuksessa klo 10-14.30 välisenä aikana.

Iltaisin päästään nauttimaan kansantanssikonserteista ja yhteisistä illanvietoista. Perjantaina Sottiisi soikoon illan iloksi -konsertissa Pakkahuoneella esiintyy mm. Motoran Vinhakat ja tiedossa on pelimannitanssit. Lauantaina iltaohjelmassa on Tanhumatinea, Sottiisidisko sekä Vakat vauhdissa -konsertti, jossa vedetään mm. polkkaa pullopostilla.

Pispalan Sottiisiin päättää I Love Tanhu! – pääjuhla Pyynikin urheilukentällä sunnuntaina 16.6. klo 14-15.30. Juhlassa nähdään kansantanssijoiden ja pelimannien yhteisesitykset, sekä kaikkien alueellisten Vakkojen esitykset. Pääjuhlassa esiintyvät myös festivaalien kansainväliset esiintyjäryhmät. 

Tule nauttimaan kansantanssin riemusta

Pispalan Sottiisi on kaikille avoin tapahtuma, jonka maksuttomia konsertteja voi seurata ostoskeskuksissa ja Laikunlavalla. Maksullisia ohjelmia ovat iltakonsertit ja illanvietot, Tanssirallin konsertit sekä pääjuhla. Konserttilippuja voi ostaa ennakkoon 2.5. alkaen Puodin ja Tiketin kautta tai ovelta puoli tuntia ennen tilaisuuden alkua. 

Katso lisätiedot Pispalan Sottiisin sivuilta ja tule nauttimaan Pohjois-Euroopan merkittävimmästä kansainvälisestä kansantanssifestivaalista!

Kysely seurantalojen korjaustarpeista ja niiden rahoituksesta

Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.

Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.

Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.

Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.

Ramppikuume -kiertopalkinto Tampereen Tiili Teatterille Minä olin täällä esityksestä 

Ramppikuume – Valtakunnalliset nuorisoteatteripäivät pidettiin 19.-21.4. Kankaanpäässä. Ramppikuumeen ohjelmallisen ytimen muodostaa valtakunnallinen nuorisoteatterikatselmus, jonka voittajaksi valikoitui Tampereen Tiili Teatteri esityksellään Minä olin täällä. 

Teoksen työryhmälle Jero Hellstenille, Inke Kajankille, Tatu Kivirannalle, Juho Varinille ja Jere Röyskölle luovutettiin kiertopalkinto Ramppipysti ja 1000 euron stipendi Ramppikuumeen päätöstilaisuudessa. 

Päätöstilaisuudessa jaettiin myös kaksi lahjoitusstipendiä ryhmien kouluttautumiseen. Nämä 500 euron stipendit annettiin Kittilän Nuorisoteatterin Seittemän inttiveljestä ja Auran Nuorisoteatterin Väärämieliset esityksille. ”Raati toivoo, että teillä on tämän stipendin avulla mahdollista kehittää esityksiänne pidemmälle”, kommentoi näyttelijä Mikko Penttilä, joka oli yksi katselmuksen raadin jäsen. Raatiin kuuluivat myös freelancer näytelmäkirjailija-dramaturgi Asta Honkamaa ja teatteriohjaaja ja käsikirjoittaja Seppo Honkonen.  

Nuorisoteatterikatselmukseen osallistui tänä vuonna kahdeksan esitystä, jota olivat nuorista koostuvan esiraadin valitsemia. Voittajaesityksen lisäksi katselmuksessa nähtiin seuraavat näytelmät: 

  • Minne juna vie? – Joensuun lukioteatteri, Joensuu  
  • Kunniagalleria – Oulun taidekoulun Taukoteatteri, Oulu  
  • Ikiminttu – Teatteri Homsantuusa, Tampere  
  • Seittemän Inttiveljestä – Kittilän Nuorisoteatteri, Kittilä  
  • Väärämieliset – Auran Nuorisoteatteri, Aura  
  • Harvat rakkauslaulut kertovat vain ystävistä – OnOKNäytellä, Jyväskylä
  • Välähdyksiä – Aarre Vesa, Tampere 

”Esityskatselmuksen taso oli tänä vuonna todella kova ja olemme todella onnellisia kaikkien ryhmien puolesta. Mukaan hakeneita ryhmiä oli taas enemmän, kuin pystymme ottamaan mukaan. Oli myös mahtavaa nähdä, että niin moni ei esiintyvä ryhmä osallistui Ramppikuumeeseen!”, tapahtuman tuottaja Minna-Reetta Kokkaliari iloitsee.  

Ramppikuume – valtakunnallisia nuorisoteatteripäiviä järjestävät yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat, Kankaanpään kaupunki sekä Kankaanpään Nuorisoseura. Tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1997 asti.

Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

Suomen Nuorisoseurojen vuosittain jakama Vuoden Teatteriteko -palkinto on myönnetty Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle. Koskettavan näytelmän on käsikirjoittanut Veli-Pekka Hänninen, sovittanut Juha Ekola ja ohjannut Katja Kujala.

Pienen pyhiinvaeltajan tarina linkittyy ainutlaatuisella tavalla eteläpohjalaisuuden historiaan käsitellen mm. herännäisyyttä sosiaalisena ilmiönä. Tarinassa syntymä ja kuolema, häpeä ja kunnia kietoutuvat yhteen koskettavaksi kudokseksi.

Näytelmän esittäminen siirtyi koronan takia usealla vuodella, mutta vihdoin viime kesänä esitykset saatiin pyörimään Onnelan kesäteatterin lavalla. Kesäteatterissa ollaan totuttu näkemään komediaa, joten Pieni pyhiinvaellus erosi tarjonnasta vakavuudellaan. Rohkea valinta sai kuitenkin paljon kiitosta.

”Yleisö nousi lopputaputuksissa seisomaan ja monet tulivat kertomaan näytelmän tärkeydestä sekä koskettavuudesta. Ulko-ilma teatterimme sai yleisön kokemaan jotain, joka jäi mieleen pitkäksi aikaa”, Tanja Ekola Härmänkylän Nuorisoseurasta kertoo.

Näytelmän teksti oli varta vasten Onnelan leveälle ja haastavalle lavalle tehty näyttämösovitus, jonka Katja Kujala ohjasi ammattitaidolla. Produktio oli todellinen yhteisöllinen voimanponnistus, sillä työryhmään osallistui näyttelijöitä myös mm. Ylihärmän Nuorisoseurasta ja Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurasta. Näytelmän toteutumista tuki Suomen Kulttuurirahasto.

”Härmänkylän Nuorisoseuran Pieni pyhiinvaellus on hieno esimerkki paikallisuuden voimasta ja yhteistyöstä sekä osoitus siitä, että kesäteatteri voi olla myös tunteisiin vetoavaa, vaikuttavaa ja voimaannuttavaa”,  Suomen Nuorisoseurojen puheenjohtaja Elina Weckström iloitsee.

Vuoden teatteriteko voi olla yksittäinen esitys, teatteriseura, pitkäjänteinen prosessi tai vaikka uuden toimintaryhmän luominen. Vuodesta 1948 alkaen jaetun tunnustuksen saajan teatteria pääsee vuodeksi koristamaan pronssinen Esko-patsas. Kiertopalkinto on taustaltaan Aleksis Kiven Nummisuutareiden Eskon kuvitteellinen näköispatsas. Pronssisen patsaan on veistänyt kuvanveistäjä Kalervo Kallio.

Lisätiedot

Pasi Saarinen, johtaja, tapahtumat ja Nuori Kulttuuri
pasi.saarinen@nuorisoseurat.fi
puh. 050 408 0366

1 2 3 11