Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura – Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurat ry:n kotisivu

Navetanvintti täyttyi kansallispuvuista 30.6.2024

Jukkolanmäen Navetanvintti Lohtajalla valmiina idyllisen kansallispukunäytöksen alkuun. Kuva Tetiana Sameliuk.

Lisää kuvia artikkelin lopussa.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen Lohtajalla, Kokkolassa sunnuntaina 30.6.2024. Tapahtuma keräsi yleisöä paikalle noin 150 henkilön verran! Lämmin kesäsää helli ja hikoilutti niin pukujen esittelijöitä kuin yleisöäkin, mutta se ei tunnelmaa latistanut!

Idean puuhanainen Eija Jukkola halusi tuoda juhlatilaksi muutetulle navetanvintille kansallispukujen, muinaispukujen sekä feresien ja tmp-asujen väriloistoa. Niin kutsuttu kansallispukujen tmp-käyttö tulee sanoista ”tuunaa mun perinne”, mikä tarkoittaa kansallispuvun osia käytettävän yhdistettynä tavanomaiseen arki- tai juhlapukeutumiseen.

Kansallispukunäytöksessä yleisö sai seurata pukuesittelyä pöytien ääressä istuen ja samalla kahvion tuotteista nauttien. Pukuesittelyä säesti haitarimusiikilla Juha Orjala soittaen paikallisia pelimannikappaleita, mutta myös karjalaisia kansansävelmiä ja muita kappaleita.

Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota lisäksikansallispukutietoutta ihanassa, perinteikkäässä maalaismiljöössä sekä rohkaista ihmisiä käyttämään kansallispukuja ja niiden osia. Yhteensä esiteltävänä oli yli 40 asukokonaisuutta, joita esittelivät ihan tavalliset ihmiset, lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Kansallispukuja oli kantamassa myös moni ensikertalainen sekä myös ulkomaalaistaustainen. Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, ettei oma syntyperäsi tai asuinpaikkakuntasi määritä sitä, voitko käyttää minkäkin alueen kansallispukua tai pukua ylipäätään! Osa esiintyjistä oli tehnyt pukunsa itse, osa saanut perintönä. Kaikissa puvuissa ei välttämättä ollut kaikkia niihin kuuluvia osia tai vaikkapa juuri oikeanlaisia sukkia tai kenkiä, sillä kansallispukukokonaisuuden työstäminen tai hankkiminen on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja rahaa, joskus myös suotuisia sattumuksia.

Näytöksen nuorin kansallispukumalli oli parivuotias Kaustisen kansallispuvun liivissä. Tytöillä yllään Eija Jukkolan suunnittelemat ja valmistamat mukaelmat viikinkiajan eli Suomessa rautakauden aikaisista muinaispuvuista. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kansallispuvun hankkiminen ja käyttö edustavat kuitenkin kestävää kehitystä, ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueilla, sillä kansallispuvut tehdään useimmiten luonnonmateriaaleista, paikallista ja kansallista käsityötaitoa kunnioittaen. Se kestää aikaa ja on sopiva vaate ja asukokonaisuus juhlaan kuin juhlaan muotivirtauksista riippumatta; samaa pukua voi käyttää useampi sukupolvi! Puku liittää käyttäjänsä kulttuuriperinteeseemme ja saa kokemaan yhteyttä menneiden sukupolvien elämään ja kansalliseen historiaamme. Kansallispuku ui vastavirtaan ajassamme, jossa kertakäyttökulttuuri ja tekstiilien halpatuotanto värittävät katukuvaa.

Kansallispukuja alettiin laatia 1800-luvun lopulla, jolloin perinteinen alueelle tyypillinen pukeutuminen oli jo vanhanaikaista. Tuolloin kuitenkin alettiin kerätä ja tallettaa vaihtelevalla menestyksellä käytöstä poistuneita, perinteisiä 1700- ja 1800-lukujen maalaisväestön juhlavaatteita. Useiden kansallispukujemme esikuvat, vaatekappaleet, kangaspalat ja asusteet löytyvätkin kansallis- ja maakuntamuseoiden kokoelmista. (lähde: https://sukkulallajaneulalla.blogspot.com/2014/08/tarkistettu-kansallispuku-mika-ja-miksi.html)

Monet nykyään käytössä olevat kansallispuvut ovat niin sanottuja tarkistettuja pukuja, mikä tarkoittaa vuonna 1979 perustetun Suomen kansallispukuneuvoston ja sittemmin, vuodesta 2010 toimineen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden tutkimia ja esikuvien mukaan laatimia pukuja. Joistakin puvuista on siis olemassa niin sanottuja vanhoja versioita sekä uudempia, tarkistettuja versioita. Käypiä kansallispukuja kaikki tyynni.

Jyväskylässä, Suomen käsityön museon yhteydessä sijaitsevassa kansallispukukeskuksessa työskentelee kansallispukukonsultti. Paikan päällä on myös nähtävillä useita kansallispukujamme. Kansallispukuja kootaan ja tarkistetaan yhä. Yleensä kyseessä on ryhmätyö, jota tehdään yhteistyössä kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin ja tilaajayhteisön, esimerkiksi kotiseutuyhdistyksen tai nuorisoseuran kanssa.

1990-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toimi vetäjänä mittavassa kansallispukujen tarkistushankkeessa Haapajärven-Reisjärven, Keski-Pohjanmaan miehen ja naisen, Kalajokilaakson sekä Kokkolan seudun kansallispukujen osalta. Nämä puvut olivat mukana myös Jukkolanmäen Navetanvintin näytöksessä. Yksi näytöksen malleista oli myös kyseisessä hankkeessa mukana ollut nuorisoseuran kansallispukuvastaava, Seija Mattila.

Keski-Pohjanmaan maakunnan naisen ja miehen kansallispuvut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Haapajärven-Reisjärven kansallispuvut. Puvun eri versioissa tummempaa ja kirkkaampaa flammukuvioista villakangasta sekä hame mustaa kamlottia. Mikäli röijy on kirkkaampaa väriä, on hame tummempaa ja toisinpäin. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Kokkolan seudun kansallispuku edustaa sekä suomalaista että suomenruotsalaista pukeutumista ja siksi sen nimi on myös Gamla Karlebynejdens kvinnofolkdräkt. Asuun kuuluu valkoinen liinalakki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kalajokilaakson kansallispuvussa harvinainen empire-tyylinen vyötärölinja, lampaanlapahihoja pidetään yleensä ylösvedettynä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kokkolan kansallispuku. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Munsalan puku on kuin Kokkolan puvun sininen sisar. Kuva Tetiana Sameliuk.

Mukaelma Öjan puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Siikajokilaakson pukuun kuuluu suurehko solki ja avainkokka. Kuva Tetiana Sameliuk.

Peräpohjolan puku on yksi suosituimmista kansallispuvuistamme, jossa edessä punaiset paritaskut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Etelä-Pohjanmaan eli Härmän kansallispuku on värikäs ja myös yksi yleisimpiä ja suosituimpia suomalaisia kansallispukuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Karstulan pukuja sekä Karstulan poikien liivejä esittelivät nuoret mallit yhdessä Kaustisen puvun liiveihin sonnustautuneiden pikkumiesten kanssa. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Pojilla yllään perinteinen pohjalainen helavyö. Karstulan pukuun kuuluu kuitenkin tähtihelavyö. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Jurvan pukuun ei kuulu esiliinaa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Jalasjärven kansallispuvussa on näyttävä kirjailtu tasku sekä levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuortaneen kuoropuku on suunniteltu jo sata vuotta sitten kuorolaisten yhtenäiseksi kansallispukumaiseksi asuksi. Saman tyyppinen asu on myös Alavuden kuoropuku. Kuva Tetiana Sameliuk..

Lapuan kansallispuvussa on ainutlaatuinen liivin etuosa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Keski-Suomen kansallispuvussa on korkea hapsureunainen pystykaulus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Sääksmäen kansallispuvussa kaunis kukkakuosi, joka on tullut tunnetuksi myös Pauligin Paula-tytön asuna. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Hämeen kansallispukuun kuuluu aikuisen naisen päähineenä valkoinen tanu. Kuva Tetiana Sameliuk.

Valkealan puvussa on näyttävä hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tammelan kansallispukuun kuuluu myös levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kiteen kansallispuvussa edessä tasku ja paidassa pieni hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kaukolan kansallispuku on erittäin suosittu puku, aikuisen naisen päähineenä on suurhuntu, joka sidotaan päähän rengasmaisen sykerön päälle. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuuterin kansallispuku on myös yksi suosituimmista karjalaisista puvuista, siinä on kauniita värikkäitä yksityiskohtia. Pukuun ei ole nimetty aikuisen naisen päähinettä, mutta yleisesti käytetään tinanastoin tai helmin koristeltua säppäliä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuten muidenkin kansallispukujen kanssa, hiukset voi kietoa kauniisti nutturalle. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Rovaniemen kansallispuvun (vas.) liivin kiinnittimissä on lappalaismalliset hakaset. Kuva Tetiana Sameliuk.

Rautjärven puvun esiliinassa on näyttävät vaakaraidat. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Keski-Karjalan Sortavalan puvussa aikuisen naisen päähineenä liinalakki, neidon päähineenä kovetettu pinteli. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Räisälän kansallispukua pidetään ehkä Suomen vanhimpana kansallispukuna. Kuva Tetiana Sameliuk.

Feresit mukailevat ortodoksinaisen pukeutumista ja niistä on tullut suosittuja kuoro- ja kansantanssiasuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuukkalan muinaispuvut perustuvat hautalöytöihin 1000-luvulta, jolloin ennen kristinuskoa vainajat haudattiin juhlavaatteissaan. Kuva Tetiana Sameliuk.

Euran muinaispuvun teki tunnetuksi presidentti Tarja Halonen linnan juhlissa 2001. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkolan suunnittelema ja tekemä mukaelma viikinkiajan eli rautakauden puvusta, jonka hän teki miniälleen lahjaksi. Päällyspuku on värjätty kiviaidasta rapsutetulla jäkälällä eli kiventieralla. Kuva Tetiana Sameliuk.

Riitta Hirven täyspellavainen mukaelma saman aikakauden puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkola itse suunnittelemassaan ja kutomassaan noin 1000-luvulle sijoittuvassa muinaispuvussaan lastenlastensa kera. Korut on valittu yhdessä Kalevala-korun asiantuntijan kanssa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kiitokset kaikille näytöksen toteutukseen osallistuneille sekä yleisölle! Tehdään tästä jokavuotinen perinne!

Nuorten ideoima Mopomiitti & Eero Syrjänen show keräsi kaikenikäisiä katsojia!

Helmikuisena iltana erään nuoren paperilapulle raapustamasta ideasta lähtenyt projekti huipentui toukokuussa 2023, äitienpäivän aattona lailliseen mopomiittiin ja seinäjokisen stunt-kuski ja some-julkkis Eero Syrjäsen ajonäytökseen.

Eero Syrjänen vieraili Kälviällä 13.5.2023. Lisää kuvia tapahtumasta artikkelin lopussa.

Mopomiitti tarkoittaa mopoilijoiden ja mopoilusta kiinnostuneiden kokoontumista (engl. meet=kokoontua, tavata). Yleensä kokoontumisissa ajetaan letkassa ja esitellään ajotaitoja esimerkiksi etupyörä ylhäällä ajaen, eli keulien. Monet tällaiset mopomiitit ovat nuorison järjestämiä, vapaamuotoisia ja periaatteessa laittomia, sillä poliisin ohjeistuksen mukaan korkean riskin toimintaa ja suuria väkimääriä sisältävät tapahtumat tulisi järjestää organisoidusti, mm. vastuu- ja turvallisuusasiat huomioiden.

Nuorten osallisuuden nimessä lähdettiin kuitenkin heidän kanssaan toteuttamaan hurjalta kuulostavaa ideaa lakipykäliä noudattaen. Oppilaitosyhteistyön myötä päästiin myös koululle kokoustamaan ja keräämään hyödyllisiä ideoita ja rakentamaan esimerkiksi tapahtuman sisällön runkoa yhdessä nuorison kanssa. Kevään myötä tehtiin ilmoitus yleisötapahtumasta poliisille, meluilmoitus, kadunkäyttölupa- ja musiikkilupahakemus, jätehuoltosuunnitelma, elintarvikemyynti-ilmoitus sekä hiottiin pelastussuunnitelmaa, luotiin mainoksia, laadittiin tapahtuman pohjakarttaa, haettiin sponsoreita ja laadittiin tiedote. Useissa kokouksissa oli mukana yhteensä noin parikymmentä nuorta, mutta erityisesti projektissa kantoivat vastuuta yläkouluikäiset Manu Sammalkangas, Remus Pöppönen ja Eero-Veikko Nissilä.

Tapahtuma sisälsi Syrjäsen huikean ajonäytöksen lisäksi myös mopojen arvostelukilpailun, missä Syrjänen arvosteli mopoja ja niistä valittiin omaperäisin, ”mintein” eli hienoin sekä rumin! Voittajat saivat paikallisten alan yritysten lahjoittamia tuotteita. Lisäksi palkittiin tapahtuman ”Teräspakarana” kaikkein pisimmän matkan päästä saapunut ylivieskalainen osallistuja. Myös Kokkolan Urheiluautoilijat tarjosivat yleisölle mielenkiintoisen mahdollisuuden ajaa kauko-ohjattavilla RC-autoilla.

Poikkeuksellinen nuorisotapahtuma oli monialaisen yhteistyön tulos. Team Herlevi mahdollisti tapahtuman järjestämisen asfaltoidulla piha-alueellaan, missä moponrenkaiden sutimisesta syntyneitä jälkiä ei tarvinnut pahoitella. Paikallisten nuorisoseurojen aktiiviset jäsenet Kaustisen Salonkylästä, Kälviän Välikylästä, Lohtajan Alaviirteeltä ja Marinkaisista sekä Perhosta antoivat oman panoksensa talkootehtävien muodossa. Merkittävässä roolissa olivat kälviäläinen Jukka HIlli, Keski-Pohjanmaan Moottorikerhon edustajat Masa Siirilä ja Alpo Sammalkangas. Opinnäytetyötään tekevät yhteisöpedagogiopiskelijat Sina Roinesalo ja Theo Puronlahti kuuluivat niin ikään tapahtuman tekemisen kantaviin hartiavoimiin. Myös yhteistyö- ja sponsorointituki muiden paikallisten organisaatioiden ja yritysten taholta oli merkittävää. Ainutlaatuiset hetket tallentuivat valokuviksi Kpedun opiskelijoiden toimesta. Nuorten mukanaolo ja motivaatio olivat kokonaisuudessaan projektin kantava voima.

Oli ilahduttavaa havaita, kuinka moninaista tukea oli tarjolla ja että talkoohenkeä löytyy yhä yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan hyväksi. Tapahtuma keräsi Kälviältä ja lähialueilta väkeä yli odotusten, arvioiden mukaan yli 800 henkeä! Ilmassa oli oikean moottoriurheilutapahtuman tuntua suoja-aitoineen, varikkotelttoineen, myyntikojuineen, tietenkin moottorin pärinän säestyksellä.

Poikkeuksellista tapahtumassa oli erityisesti se, että tapahtuma keräsi paikalle nuorisoa mutta toi myös yhteen eri sukupolvia ja ihmisiä erilaisista taustoista. Niin alakouluikäiset, teinit, vanhemmat kuin myös varttuneempi väki seurasivat yhtäläisen uteliaisuuden vallassa ajopeleillään taituroivaa Syrjästä, humoristista mopojen arvostelukilpailua ja moponuorison temppuilua suljetulla alueella. Tapahtumaa varten aidoilla suljettu alue mahdollisti myös alaikäisen kortittoman kuskin osallistumisen vanhempien ollessa paikalla ja mopon vakuutusten ollessa kunnossa.

Tapahtuman toteutuminen ja onnistuminen ovat osoitus hulvattoman idean mahdollisuudesta toteutua yhteistyön ja osallisuuden myötä. Pääorganisaattori Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran puolesta on ilo todeta, että nuo samat kantavat teemat vaikuttavat yhä tänäkin päivänä, kuin yli 140-vuotisen nuorisoseuraliikkeen historian alkuvaiheillakin. Ajat ovat muuttuneet ja yhteisöllisyyden sekä nuorisotoiminnan ilmenemismuodot ovat tulleet yhä moninaisemmiksi, mutta sen kaiken pohjalla vaikuttaa yhdessä tekeminen, sekä ponnistelu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura kiittää kaikkia yhteistyötahojaan, talkoolaisia, sponsoreita ja sekä tapahtumaan osallistunutta yleisöä! Kuvia ja videoita tapahtumistamme pääsee seuraamaan KeskiPohjanmaan Nuorisoseuran Instagram-tililtä @keskipohjanmaans sekä Facebookissa @KeskipohjanmaanNS

Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry / Real life link -hanke (Aluehallintovirasto)

Käläviäläiset nuoret: Eero-Veikko Nissilä, Remus Pöppönen ja Manu Sammalkangas

Vastuuhenkilöt: Jukka HIlli, Jonna Kastell-Klapuri, Theo Puronlahti, Sina Roinesalo ja Masa Siirilä

Väriloistoa ja perinnetietoutta Ylivieskan Kansallispukunäytöksessä!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry järjesti kattavan kansallispukunäytöksen lauantai-iltapäivänä 24.9.2022 Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa.

Kansallispukunäytöksen suunnittelijana toimi seuran kansallispukuvastaava Seija Mattila, joka laati tapahtumalle hankesuunnitelman. Tapahtumaan haettiin Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston avustusta ja saatiin 2000 euroa vuonna 2021.

Kansallispukunäytös oli alun perin tarkoitus järjestää syksyllä 2021, mutta koronan aiheuttaman tilanteen vuoksi se siirrettiin tammikuulle 2022. Tilanne oli kuitenkin tuolloin yhä mahdoton koronarajoitusten suhteen, joten seuraavaksi ajankohdaksi päätettiin syyskuu 2022.

Tapahtumaa suunniteltiin yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen sekä sittemmin vt. kulttuurijohtaja Terhi Saarimaan, Jyväskylässä sijaitsevan Suomen Kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin Taina Kankaan sekä paikallisseurojen toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran palkattua toiminnanohjaajan, Jonna Kastell-Klapurin elokuussa 2021 ryhtyi tämä myös työskentelemään tapahtuman organisoinnin parissa.

Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen kattaus kansallispukutietoutta, missä pääpaino olisi suomalaisten kansallispukujen esittelyssä, mutta myös niihin liittyviä valmistustapoja ja kulttuuria haluttiin tuoda esiin. Näytöksen yhteydessä esiintyivätkin Kaustisen Nuorisoseura Ottosten junioreiden kansantanssiryhmä sekä nuorisoseuralähtöinen kansanmusiikkiyhtye Borduna.

Näytöksen väliajalla oli puolestaan mahdollisuus ruokailla, kahvitella sekä tutustua oululaisen Leena Korven työnäytökseen tykkimyssyn kopan valmistamisesta, kokkolalaisen Mervi Annalan työnäytökseen pitsinnypläyksestä sekä lappeenrantalaisen suutarimestari Ari Tylli työnäytökseen supikkaiden valmistuksesta. Tykkimyssyn päällystämistä esittelemään kutsuttu Sari Sallila Iitistä joutui perumaan tulonsa sairastumisen vuoksi. Samassa tilassa työnäytösten kanssa oli myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kansallispukuaiheista tuote- ja arpamyyntiä, sekä kauhavalaisen Iisakki Järvenpään puukkotehtaan esittely- ja myyntipöytä ja reisjärvisen Seija Uusimäen tuohitöitä myynnissä. Tapahtumaa valokuvasi harrastevalokuvaaja Olavi Alatalo Raahesta. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura hankki provisiota vastaan myyntipöytäänsä myyntiin kansallispukuaiheisia sateenvarjoja ja tuubihuiveja Karjalaiselta Nuorisliitolta sekä mm. kansallispukuaiheisia korvakoruja Taidetalo Soverolta Eurasta.

Kansallispukunäytöksen käsiohjelmavihkoseen hankittiin pääsääntöisesti kansallispukuaiheisiin toimintoihin kytkeytyneitä mainoksia alan toimijoilta. Tapahtumaa mainostettiin sanomalehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa sekä ilmoitustauluilla kulttuurisen Keski-Pohjanmaan alueella. Kansallispukunäytöksestä laadittiin myös englanninkielinen mainos, jota jaettiin ilmoitustauluilla Kokkolan alueella. Tapahtuman sivistävän ja tiedonannollisen luonteen vuoksi sille haettiin ja saatiin myös kurssitukea koulutusorganisaatio Kansalaisfoorumilta.

Kansallispukunäytös keräsi kiitettävää palautetta siihen osallistuneilta, niin kävijöiltä, vierailijoilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Lipun ostaneen yleisön määrä oli tosin harmillisen alhainen jääden alle sadan myydyn lipun. Tähän saattoi vaikuttaa merkittävästi koronan jälkimainingit sekä lippujen hinta. Myös huolimatta runsaasta tiedottamisesta olisi tapahtuman mainonta voinut tavoittaa ihmisiä vähän paremmin. Kokonaisuudessaan kansallispukunäytös oli kuitenkin onnistunut, monialainen ja eri ikäisiä yhteen tuova kulttuuriperintöä ja kulttuuriharrastamista esittelevä tapahtuma. Se mahdollisti verkostoitumista, kansallispukutietämyksen lisääntymistä, nuorisoseura- ja kulttuuritoiminnan esittelyä ja näkyvyyden laajentamista sekä ylisukupolvista kohtaamista.

Kansallispukujen esittely tapahtui pääsääntöisesti vapaaehtoisten kansallispukujen omistajien ja esittelijöiden pukeutuessa ilmoittamiinsa pukuihin ja astellessa esiintymislavalle kansallispukukonsultin selostaessa kunkin puvun ominaisuuksista. Esittelijöitä ja pukuja otettiin vastaan netti-ilmoittautumisten kautta kesästä 2021 alkaen. Heihin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Pukujen esittelijöitä oli yhteensä 64 ja eri pukuja yhteensä 44.

Tervetuloa Nuorisoseurakokoukseen 4.-6.10.2024 Helsinkiin!

Suomen Nuorisoseurojen sääntömääräinen liittokokous eli Nuorisoseurakokous pidetään 4.-6.10.2024 Helsingissä. Nuorisoseurakokouksessa äänestetään uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Jokaisella jäsenseuralla ja nuorisoseuralaisella on mahdollisuus vaikuttaa kolmivuotisohjelmaan.

Varsinaiset kokouspäivät ovat 5.-6.10. ja kokouspaikkana toimii Allianssitalo osoitteessa Asemapäällikönkatu 1, Helsinki. Majoitukset järjestetään Scandic Park -hotellissa (Mannerheimintie 46, Helsinki). Kokousviikonlopun oheisohjelma alkaa jo perjantaina 4.10.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokoukseen

Suomen Nuorisoseurojen jäsenenä olevat paikallisseurat ja keskusseurat voivat lähettää äänivaltaisia kokousedustajia Nuorisoseurakokoukseen. Paikallisseurat voivat lähettää kaksi äänivaltaista kokousedustajaa, jos jäsenmäärä on alle 300 sekä neljä edustajaa, jos jäsenmäärä on 300 tai enemmän. Keskusseurat voivat lähettää neljä äänivaltaista kokousedustajaa.

Edustusoikeus Nuorisoseurakokouksessa on niillä jäsenyhdistyksillä, jotka ovat maksaneet kolmen Nuorisisoseurakokousta edeltäneen vuoden (2021-23) jäsenmaksun (liiton sääntöjen 10§).

Suomen Nuorisoseurojen valtuuston ja hallituksen jäsenillä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä sekä liiton toimihenkilöillä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Kokous voi päätöksellään myöntää läsnäolo- ja puheoikeuden muillekin.

Ehdotukset valtuuston jäseniksi

Nuorisoseurakokous valitsee Suomen Nuorisoseurojen valtuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä sääntöjen mukaisen määrän valtuutettuja ja varavaltuutettuja eri puolilta maata.

Jäsenyhdistysten tulee tehdä esitykset valtuuston puheenjohtajaksi, varapuheenjohtajaksi sekä valtuuston jäseniksi ja varajäseniksi 31.8.2024 mennessä.

Esitykset tehdään virallisen lomakkeen kautta. Lisäksi esitettyjen henkilöiden nimi ja kotipaikka on ilmoitettava sähköpostilla vaalivaliokunnan puheenjohtajalle Petra Mäkeläiselle: petra.makelainen@gmail.com.

Lisätietoja ja ohjeita ehdokkaiden asettamisesta, valtuuston kokoonpanosta ja muista vaaleihin liittyvistä asioita löytyy Nuorisoseurakokouksen Ehdota valtuustoon-sivuilta.

Nuorisoseurakokoukselle tehtävät aloitteet

Nuorisoseurakokouksen käsiteltäväksi on mahdollista jättää aloitteita, joilla voi kiinnittää järjestön päätöstentekijöiden huomion asiaan, jota nuorisoseurojen toiminnassa halutaan kehittää. Aloitteet on tehtävä kirjallisina ja ne tulee toimittaa 12.9.2024 mennessä vt. pääsihteeri Henna Liirille: henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Liiton hallitus laatii aloitteisiin vastaukset ja tarvittaessa myös toimenpide-esitykset. Nuorisoseurakokous käsittelee kaikki aloitteet, jotka on jätetty määräaikaan mennessä. Aloitepohja ja tarkemmat ohjeet löytyvät Nuorisoseurakokouksen sivuilta.

Ilmoittaudu kokoukseen 15.9.2024 mennessä

Sitova ilmoittautuminen kokoukseen on tehtävä 15.9.2024 mennessä ilmoittautumislomakkeella.

Jos kokousedustajat tarvitsevat majoitusta kokousedustajille varatusta kiintiöstä, tulee ilmoittautuminen tehdä jo 31.8.2024 mennessä.

Kokoukseen on mahdollista osallistua myös etäyhteydellä (Teams). Etäyhteydellä osallistuvalla tulee olla toimiva nettiyhteys ja mahdollisuus kameran käyttöön. Etäyhteydellä osallistumisesta tulee ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Etäosallistujien allekirjoitettu valtakirja tulee toimittaa sähköpostilla tai kirjeitse:

sähköpostilla 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
TAI kirjeitse 15.9.2024 mennessä osoitteeseen: Suomen Nuorisoseurat, Lahden aluetoimisto, Hannu Ala-Sankola, Rautatienkatu 3, sisäpiha, 15110 Lahti

Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään Nuorisoseura-akatemian eli nuorten vaikuttajien ohjelman valtakunnallinen tapaaminen. Tästä johtuen Nuorisoseurakokoukseen osallistuvat alle 29-vuotiaat kokousedustajat voivat saada 50% tukea kokouksen osallistujamaksuun sekä korvauksen matkakuluista halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Tukea haetaan nuorisoseurakokoukseen ilmoittautumisen yhteydessä.

Tuki myönnetään Nuorisoseura-akatemia -Erasmus+-hankkeesta, jonka tavoitteena on kouluttaa ja sparrata alle 29-vuotiaita yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, demokratiaan sekä kansalaisjärjestöjen toimintalogiikkaan. Hankkeessa on tutustuttu laajasti vaikuttamiseen ja viestintään ja opitaan yhteisöllisesti organisaation toimintaa.

Kokousasiakirjat ja kokouspaketit

Kokousmateriaalin voi ladata kokouksen infosivulta. Täydellinen kokousmateriaali on ladattavissa kaksi viikkoa ennen kokousta.

Kokouksessa suljetut lippuäänestykset ja vaalit suoritetaan sähköisellä äänestysjärjestelmällä. Äänestysjärjestelmän käytännön ohjeet kerrotaan Vaalivaliokunnan menettelytapaohjeessa.

Lisätietoa kokouspaketeista ja hinnoista löydät Nuorisoseurakokouksen ilmoittautumis- ja infosivulta.

Lisätietoja

Lisätietoja kokouksen käytännön järjestelyihin sekä sääntöihin ja kokoukseen liittyviin tiedusteluihin vastaa jäsen- ja järjestöpalvelujen johtaja Hannu Ala-Sankola: puh. 0400 842 838 tai hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi.

Varsinaisista kokousasioista vastaa vt. pääsihteeri Henna Liiri: puh. 044 207 3072 tai henna.liiri@nuorisoseurat.fi

Lämpimästi tervetuloa nuorisoseurakokoukseen – kehittämään ja viihtymään!

Aikuisten keppihevosrata kesällä Keski-Suomessa ja Kaustisella

Tervetuloa kokeilemaan aikuisten keppihevosrataa – lapset saavat opettaa!

Suomen Nuorisoseurat ja Keppihevosharrastajien yhdistys tuovat #VapausHarrastaa-kampanjassa kesätapahtumiin keppihevosradan, jota ratsastamaan ovat tervetulleita aikuiset. Lapset ja nuoret saavat toimia opettajina ja kannustajina, ja heidän lisäkseen toimintaa ohjaavat Keppihevosharrastajien yhdistyksen nuoret aktiivit.

Tule kokeilemaan hauskaa ja hikistäkin keppihevosharrastusta hyvässä seurassa! Keppihevosrata löytyy näistä paikoista heinä-elokuussa:

ke 3.7. klo 12-14 Jyväskylän Kesä, Lasten Kesä Mäki-Matin perhepuistossa
la 6.7. klo 12-14 Toivakan markkinat
su 7.7. klo 13-16 Joutsan Joutopäivät: Joutsan Talomuseo
ma 8.7. klo 16.30-19 Kaustisen kansanmusiikkijuhlat
ke 14.8. klo 17-19 Lasten tapahtuma Jyväskylän Lounaispuistossa

#VapausHarrastaa -kampanjan tavoitteena on herätellä aikuisia huomaamaan omien asenteidensa vaikutus lasten ja nuorten harrastuneisuuteen. Taustalla on keppariharrastajien jaettu kokemus siitä, että keppihevosharrastusta pidetään leikkimisenä, joka pitää jossain kohti lopettaa.

Kampanjalla halutaan lisätä lajin tunnettuutta ja ymmärrystä lajin harrastamista ja harrastajia kohtaan, ja samalla herätellä aikuisia huomioimaan asenteidensa, kommentointinsa ja ennakkoluulojensa vaikutukset nuoriin harrastajiin lajissa kuin lajissa.

Kampanjapäivinä aikuiset pääsevät yhdessä lasten ja nuorten kanssa kokeilemaan keppihevosharrastusta hyvässä seurassa, sekä pohtimaan harrastusten vaikutusta lasten ja nuorten elämään, asenteisiin ja sosiaalisiin suhteisiin.

Kampanjan taustalla on Luovasti Liikkuen -hanke, jossa toteutetaan lapsille ja nuorille suunnattuja luovan liikunnan harrastekokeiluja ja järjestetään yhteistyöorganisaatioille ja –seuroille koulutusta kulttuurihyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden edistämisen teemoista.

Save the date: Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaari 18.9.

Tervetuloa Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista -seminaariin kuulemaan 2024 Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset –selvityksen tulokset! Seminaari järjestetään keskiviikkona 18.9. klo15-17 Kansalaisinfossa, Pikkuparlamentissa.

Toista kertaa tehdyn Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen mukaan kulttuuriharrastamisella on merkittäviä sosiaalisia ja oppimiseen liittyviä vaikutuksia. Selvitykseen vastasi 1332 eri-ikäistä kulttuuriharrastajaa ympäri Suomen. Taiteen perusopetusliitto jäsenjärjestöineen keräsi samalla mittaristolla 1893 harrastajan vastaukset.

Vaikuttavaa kulttuuriharrastamista –seminaarissa julkaistaan Kansalaisfoorumin ja Taiteen perusopetusliiton tekemien selvitysten tuloksia ja keskustellaan kulttuurin ja taiteen moninaisista hyvinvointivaikutuksista.

Kansalaisfoorumi teki selvityksen yhdessä Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Kansanmusiikkiliiton, Suomen Nuorisoseurojen ja Nuori Kulttuurin, Suomen Nuorisosirkusliiton sekä Suomen Puhallinorkesteriliiton kanssa.

Ilmoittaudu seminaariin viimeistään 4.9.2024 tästä linkistä. Lisätietoja ja varsinainen kutsu lähetetään elokuussa.

Lisätietoja selvityksestä ja seminaarista: Hanna Pulkkinen, hanna.pulkkinen@kansalaisfoorumi.fi, 040 738 9885.

Uusia Tempoa Tenaviin -ohjaajia koulutetaan 7.-8.9.

Tempoa tenaviin -musiikkiliikunta on laulua, leikkiä, liikuntaa, sirkusta ja musiikkia yhdistelevä aikuisen ja 0-4-vuotiaan lapsen yhteinen harrastus. Toiminta on suunniteltu lapsen ja aikuisen yhteiseksi iloksi. Vauhdin hurmasta nauttiminen ja temppuilu luovat henkeä lapsen ja aikuisen vuorovaikutukseen ja tukevat hyvin lapsen varhaisia oppimisvalmiuksia.

Uusia Tempoa tenaviin -ryhmien ohjaajia koulutetaan seuraavan kerran Rovaniemellä Jutajaisten yhteydessä 7-8.9. Aikuinen-lapsiryhmien ohjaajille suunnattu koulutus soveltuu myös alle kouluikäisten lasten ohjaajille.

Koulutuksen tarkoituksena on antaa ohjaajaksi aikovalle hyvä pohjatuntemus pienen lapsen kehityksestä, lapsen ja aikuisen vuorovaikutuksen tukemisesta ja vahvistamisesta sekä aikuinen-lapsiryhmän ohjaamisesta. Koulutuksen aikana pohditaan myös toiminnan käynnistämistä ja kehittämistä, sekä harrastajien osallistumista nuorisoseuratoimintaan. Koulutuksesta saa lisäksi aineistoa tuntisuunnitelmien tekoon

Tervetuloa!

Ilmoittaudu koulutukseen 25.8. mennessä

Knoppi-ohjaajakoulutuksen uusia tuulia

Nuorisoseuroihin valmistui tänä keväänä 22 uutta ohjaajaa Knoppi -perusohjaajakoulutuksen kautta. Koulutusta on järjestetty vuosituhannen vaihteesta toimien näin usean ohjaajan ensimmäisenä askeleena ohjaajan polulla.

Tällä kaudella on ensimmäistä kertaa pilotoitu Knoppi -koulutuksen viemistä Koski -portaaliin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen henkilökohtaiseen esim. peruskoulun, toisen asteen koulutuksen sekä korkeakouluopintojen suoritukset sisältävään Opintopolku -palveluun on mahdollista jatkossa saada myös Knoppi -koulutuksen merkintä. Merkintä Knopista perustuu koulutuksen aikana tehtyyn arviointiin. Etelä-Suomen Knoppi -koulutuksen kahdeksan ohjaajaa saivat merkinnän nyt ensimmäisinä.

Viime vuonna ensikertaa testattu DofE -toimintamallin hyödyntäminen Knoppi -koulutuksessa sai jatkoa. Knopin harjoittelu, jossa koulutettava toimii apuohjaajana tai ohjaajana yhden kauden ajan, vastaanotetaan DofE:n sähköistä osaamistenkirjaa hyödyntäen. Samalla nuorelle avautuu mahdollisuus DofE:n pronssitason suorittamiseen. Toukokuussa toteutetulla Nuorisoseurojen DofE -seikkailulla Knoppi-koulutuksen kolmososion sisällöt kulkivat käsi kädessä retkeilytaitojen oppimisen kanssa. Parhaimmillaan nuori sai viime syksynä aloitetun Knoppi -koulutuksen lisäksi seikkailun jälkeen suoritettua DofE:n pronssitason.

Knoppi -koulutus

Knoppi on Nuorisoseurajärjestön ohjaajien peruskoulutus, joka antaa valmiudet lasten ja nuorten ryhmien ohjaamiseen nuorisoseuroissa. Knoppi -koulutus ei tähtää tietyn harrastusalan taitoihin, vaan sen tehtävänä on antaa perusvalmiudet ohjaajana toimimiseen. Koulutus koostuu neljästä osasta:

Ohjaajana toimiminen
Ohjaaja kasvattaja
Ohjaajana nuorisoseurassa
Ohjaajana kehittyminen

Lisäksi koulutukseen kuuluu ohjausharjoittelu.

Seuraavat Knoppi -koulutukset Nuorisoseuroissa alkavat syksyllä 2024. Kysele seuraavaa koulutusta omasta aluetoimistosta ja keskusseurasta.

DofE -toiminta

DofE -ohjelmassa nuoret kehittävät tulevaisuuden kannalta tärkeitä taitoja, kuten itsetuntemusta, vuorovaikutustaitoja, sitkeyttä ja tiimityöskentelyä harrastusten kautta. Tämä osaaminen tunnustetaan kansainvälisesti arvostetulla DofE -merkillä ja -todistuksella. Ohjelmaa voi tehdä eri tasoilla ja se on avoin kaikille nuorille taustasta ja kyvyistä riippumatta.

Ohjelmaa voidaan toteuttaa kaikkialla missä 14-24-vuotiaat nuoret toimivat: kouluissa, oppilaitoksissa, kuntien ja seurakuntien nuorisotyössä, järjestöissä ja harrastus- ja seuratoiminnassa.

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto

Lisätiedot

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180

Nuorisoseurojen vt. pääsihteerinä toimii Henna Liiri

Nuorisoseurojen pääsihteeri Annina Laaksonen siirtyy uusiin tehtäviin. Vt. pääsihteerinä on aloittanut 20.6.2024 Henna Liiri. Liiri hoitaa sijaisuutta 31.10.2024 tai uuden pääsihteerin aloittamiseen asti. Liiri on toiminut alueellisen työn johtajan tehtävässä ja johtoryhmän jäsenenä toimien myös pääsihteerin sijaisena. Pääsihteerin tehtäviä on jaettu myös sisäisesti johtoryhmän kesken sijaisuuden aikana.

“Kiitän koko järjestön puolesta Anninaa arvokkaasta työstä kaikille avoimen ja yhteisöllisen nuorisoseurajärjestön luotsaamisesta ja toivotan kaikkea hyvää tulevaan. Haluan toivottaa Hennan lämpimästi tervetulleeksi hoitamaan pääsihteerin sijaisuutta. On hienoa nähdä, että omasta porukasta löytyy osaamista ja intoa tämän tehtävän hoitamiseen”, hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström sanoo.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää pääsihteerin rekrytoinnista syksyllä.

Lisätietoja

vt. pääsihteeri Henna Liiri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi / 044 207 3072

puheenjohtaja Elina Weckström
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi

Tanssirallin vertaispalaute liikuttavan kannustavaa

Lasten ja nuorten Tanssiralli -kansantanssikatselmus järjestettiin osana kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisia 13.-15.6.2024. Suomen Nuorisoseurojen järjestämässä Pispalan Sottiisissa oli tänä vuonna mukana ennätykselliset 1100 osallistujaa, joista Tanssiralliin osallistui 28 ryhmää.

Tanssirallin tarkoituksena on aktivoida kansantanssiryhmiä kehittämään harrastustoimintaansa. Lisäksi tavoitteena on tanssi- ja esiintymistaitojen kehittäminen arviointiraadin antaman palautteen pohjalta. Raadeissa olivat tänä vuonna tanssinopettajat Jukka Saari, Hanna Poikela ja Nelli Terävä sekä Timo Filip Salonen, Siina Toimela, Petri Hoppu ja Emma Kantelinen.

“Ihanan erilaiset essut”

Tanssirallin raati kiitti erityisesti kaikkia tanssijoita, huoltajia ja yleisöä ihanasta, korvia huumaavasta kannustamisesta sekä toisten vilpittömästä kehumisesta: “Kiitos jokaiselle ohjaajalle, tanssinopettajalle ja huoltajalle, joka kannustaa lapsia ja nuoria näkemään muissa hyvää ja rohkaisevat ihailemaan, kehumaan, hurraamaan ja katsomaan muiden esityksiä.”

Esityskokonaisuuksissa oli myös huomioitu lasten ja nuorten toiveet, tarpeet ja unelmat ja esityksiä oli luotu yhdessä tanssijoiden kanssa.

Esityksissä käsiteltiin ajankohtaisia teemoja

Kansantanssin suosio on kasvanut, mikä näkyy sekä ryhmien määrän että niiden koon kasvuna. Useissa esityksissä käsiteltiin lasten ja nuorten omaa kokemusmaailmaa, yksinäisyyttä ja ystävyyttä sekä tanssikavereiden merkitystä. Mukana oli paljon poikkitaiteellisia kokonaisuuksia, jotka yllättivät laululla, lausunnalla ja jopa räpillä ollen silti kiinteästi ja raikkaasti kiinni kansantanssin viitekehyksessä.

Jokainen ryhmä sai raadilta suullisen palautteen sekä vertaispalautetta toisilta osallistujilta. Näiden lisäksi raati laati yleispalautteen sekä myöhemmin ryhmille lähetettävän kirjallisen palautteen. Tanssiralliin osallistuvat ryhmät saivat halutessaan raadilta sarjanimeämisen rauta-, pronssi-, hopea- tai kultasarjaan.

Sarjanimeämiset

Kultahippusarja

Pyörre, Nuorisoseura Vilikas Oulusta: Rohkea ja reipas, monipuolinen kokonaisuus.

10-vuotiaat ja nuoremmat

PikkuOttoset II, Kaustisen Nuorisoseura: Varmaa tanssimista ryhmän ja parin kanssa. Kulta.

Kipehnet, Siepakat: Vauhdikas ja innostunut ryhmä. Pronssi.

Kierros, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Vauhtia ja vaarallisia ohituksia huvipuistossa. Hopea.

Tanhutatit, Lahden Tanhuujat: Leikin iloa ja rohkeaa esiintymistä. Hopea.

Mattien ja Maijojen Lilleroiset, Matit ja Maijat: Pontevia askelikkoja ja leikillistä meininkiä. Pronssi.

Kiikku, Nuorisoseura Vilikas: Lennokasta menoa pitkän kokonaisuuden muistaen. Rauta.

13-vuotiaat ja nuoremmat

Motoran Ripakat, Nuorisoseura Motora: Rohkeaa ilmaisua ystävyydestä. Hopea.

Kansulit, Siilinjärven kansantanssijat: Monipuolisen harjoittelun näkyminen esityskokonaisuudessa. Rauta.

Pikku Ottoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Yleisön mukaansatempaava riemukas esitys. Pronssi.

Ropina, Oulunsalon Nuorisoseura: Hauska ja raikas teema kantoi läpi esityskokonaisuuden. Hopea.

Pieksut, Siepakat: Ajankohtaisen teeman äärellä oleva voimakas ja valloittava ryhmä. Hopea.

Nutukkaat, Siepakat: Kypsää polskataituruutta. Pronssi.

Huipakat, Lahden tanhuujat: Keinuvaa taidokasta valssi ja rauhallista läsnäoloa. Pronssi.

Harmonikan 11-13 -vuotiaat, Nuorisoseura Harmonikka: Ylpeästi kannettu oman alueen perinteitä nostava kokonaisuus. Pronssi.

Tuiske, Nuorisoseura Karjalan Nuoret: Visuaalisesti vahva teos ja monitaidokas ryhmä. Hopea.

Loiste, Oulaisten Nuorisoseura: Hymyn nostattava ja tasapainonen kokonaisuus.

Mattien ja Maijojen Midit, Matit ja Maijat: Motivoituneen ja voimakkaan ryhmän vaivaton taidonnäyte. Kulta.

Ralli, Nuorioseura Vilikas: Kypsän tanssitaidon omaava ryhmä, leikkiä unohtamatta. Kulta.

16-vuotiaat ja nuoremmat

JunioriOttoset I, Kaustisen Nuorisoseura: Rohkeaa kehonkäyttöä, massiivista soundia. Kulta.

Šavissa, Aitomäen Nuorisoseura: Ainutlaatuista musiikin ja liikkeen yhdistämistä. Pronssi.

Hippa, Nuorisoseura Vilikas: Paritanssivariaatioiden monipuolista käyttöä. Hopea.

Siepat, Siepakat: Aitoa lämmintä läsnäoloa. Hopea.

Säpinä, Lahden Tanhuujat: Laulun ja rytmiikan luontevaa yhdistämistä. Pronssi.

Karkelo, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Rohkeaa heittäytymistä ilmaisuun ja tarinankerrontaan. Hopea.

Jutatokka, Jutarinki: Juurevaa ja vauhdikasta menoa sopivassa suhteessa. Pronssi.

Kaiku, Nuorisoseura Rajan Nuoret: Ison ryhmän näyttävä kokonaisuus. Pronssi.

Karkelo, Klaukkalan nuorisoseura: Rohkeaa läsnäoloa, kantavaa laulua. Pronssi.

Kunniamaininnat

Béla Gazdagin laatimien esityskokonaisuuksien laulullisuudesta.
Šavissa- ryhmä – omasta sävellyksestä ja musisoinnista.
Susanna Kivinen ja Kierros-ryhmä – upeasta yhteistyöstä Huvipuisto-teeman ilmentämisessä.
Kaustisen Nuoriseura – musiikkitoiminnasta ja soiton yhteydestä tanssiin.
Nuorisoseura Rajan Nuorten Karkelo-ryhmä – oman idean ja koreografian luomisesta ja kehittelemisestä.
Motoran Ripakat -omakohtaisuudesta ja kirjeiden karismaattisesta lausunnasta.
Pieksut – Katu-uskottavasti tanhukengät jalassa räppäämisestä.
Kansanmusiikkiyhtye Hehku – hyvästä työskentelystä tanssin ja tanssijoiden kanssa.
Huipakat, Hilma Ignatius – Laulun tulkinnasta.
Kansulit – Esimerkillisestä sivulajien harjoittelusta.

Lisätiedot

Teija Nikkari, tanssin palvelutuottaja
teija.nikkari@nuorisoseurat.fi
puh. 044 744 3939

Neljä ansioitunutta kansantanssijaa nimetty kansantanssimestareiksi

Suomen Nuorisoseurojen kansantanssikiltaan on nimetty uusia jäseniä. Kansantanssimestareiksi kutsutut kiltalaiset ovat ansioituneita ja pitkään alalla toimineita henkilöitä, jotka ovat työllään edistäneet kansanperinteen säilyttämistä ja uusiutumista. Uusia kansantanssimestareita nimetään kahden vuoden välein Pispalan Sottiisin kansantanssifestivaalin yhteydessä.

Béla Gazdag, Hollola
Béla Gazdag on unkarilainen kansantanssinopettaja ja koreografi, joka on rikastuttanut suomalaista kansantanssikenttää uniikilla tavalla. Hän on omistautunut säilyttämään ja levittämään perinteistä unkarilaista kansantanssia sekä opettanut tanssia eri puolilla maailmaa.

Ilkka Köngäs, Rovaniemi
Ilkka Köngäs on ollut keskeisessä roolissa kansantanssinopettajien ammattikoulutuksen kehittämisessä ja kerännyt lukuisia palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomailla. Ilkka on toiminut Tervolan Nuorisoseuran Tanhuajien ja Siepakoiden taiteellisena johtajana, Lapin läänin kansantanssiyhtye Rimpparemmin toiminnanjohtajana ja monissa muissa keskeisissä tehtävissä. Hänelle on myönnetty Pro Arte Lapponiae -mitali ansiokkaasta toiminnasta Lapin läänin taiteen ja kulttuurin hyväksi.

Tuija-Liisa Leino, Lemi
Tuija-Liisa Leino on tehnyt pitkän uran kansantanssin parissa. Hän on toiminut ohjaajana ja järjestäjänä useissa nuorisoseurojen tapahtumissa ja on tunnettu vuosikymmenten kokemuksestaan alalla. Hänen työtään arvostetaan laajalti kansantanssipiireissä Suomessa.

Kirsti Valli, Ilmajoki
Kirsti ”Kipa” Valli on Ilmajoen Nuorisoseuran aktiivinen jäsen, joka on omistanut tanssille koko elämänsä. Hän on toiminut nuorten ja aikuisten ohjaajana kansantanssikerhoissa kotikunnassaan Ilmajoella ja Etelä-Pohjanmaalla. Kipan koreografiat ja laaja esiintymiskokemus ulottuvat ympäri Suomen ja Euroopan. Hän on myös aktiivinen kouluttaja ja kansallispukujen puolestapuhuja.

Uudet kansantanssimestarit Tuija-Liisa Leino, Kirsti Valli, Ilkka Könkään puolesta palkinnon vastaanottanut Mikko Köngäs sekä Béla Gazdag. Kuva Ville Kurki.

Kansantanssimestariksi valittavan tulee täyttää useita seuraavista kriteereistä: vähintään 60 vuoden ikä, pitkäaikainen kansantanssiharrastus, ohjaajana toimiminen, suurten esitysten vetäminen, järjestöllisen toiminnan edistäminen, koreografioiden tuottaminen, työ lasten ja nuorten kanssa, kansainvälinen osallistuminen, tuomarina toimiminen, kansanperinteen säilyttäminen, pukukulttuurin edistäminen, oman osaamisen kehittäminen, aktiivinen tapahtumiin osallistuminen sekä monipuolinen taito kansantanssissa ja -musiikissa, luovuus, karismaattisuus ja innostavuus.

Nuorisoseurojen kansantanssikilta on perustettu vuonna 2012. Kiltaan on aiemmin nimetty Sirkka Viitanen, Rauni Riikonen, Liisa Villanen, Eila Ala-Kiuttu, Pentti Kainulainen, Rainer Maunula, Leena Aspegren, Laura Hakojärvi, Mirja Hynynen, Pirjo Nuortila, Ilpo Salonen, Lea Virta, Marja Viitanen, Anja Mikkola, Jussi Malinen, Väinö Kreko, Antti Savilampi, Ulla Laine, Tauno Häkkinen, Aimo Hentinen ja Hannu Nipuli.

Lisätiedot

Jukka Heinämäki, johtaja, tanssin tapahtumat
jukka.heinamaki@nuorisoseurat.fi
puh. 050 526 8957