Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura – Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurat ry:n kotisivu

Navetanvintti täyttyi kansallispuvuista 30.6.2024

Jukkolanmäen Navetanvintti Lohtajalla valmiina idyllisen kansallispukunäytöksen alkuun. Kuva Tetiana Sameliuk.

Lisää kuvia artikkelin lopussa.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen Lohtajalla, Kokkolassa sunnuntaina 30.6.2024. Tapahtuma keräsi yleisöä paikalle noin 150 henkilön verran! Lämmin kesäsää helli ja hikoilutti niin pukujen esittelijöitä kuin yleisöäkin, mutta se ei tunnelmaa latistanut!

Idean puuhanainen Eija Jukkola halusi tuoda juhlatilaksi muutetulle navetanvintille kansallispukujen, muinaispukujen sekä feresien ja tmp-asujen väriloistoa. Niin kutsuttu kansallispukujen tmp-käyttö tulee sanoista ”tuunaa mun perinne”, mikä tarkoittaa kansallispuvun osia käytettävän yhdistettynä tavanomaiseen arki- tai juhlapukeutumiseen.

Kansallispukunäytöksessä yleisö sai seurata pukuesittelyä pöytien ääressä istuen ja samalla kahvion tuotteista nauttien. Pukuesittelyä säesti haitarimusiikilla Juha Orjala soittaen paikallisia pelimannikappaleita, mutta myös karjalaisia kansansävelmiä ja muita kappaleita.

Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota lisäksikansallispukutietoutta ihanassa, perinteikkäässä maalaismiljöössä sekä rohkaista ihmisiä käyttämään kansallispukuja ja niiden osia. Yhteensä esiteltävänä oli yli 40 asukokonaisuutta, joita esittelivät ihan tavalliset ihmiset, lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Kansallispukuja oli kantamassa myös moni ensikertalainen sekä myös ulkomaalaistaustainen. Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, ettei oma syntyperäsi tai asuinpaikkakuntasi määritä sitä, voitko käyttää minkäkin alueen kansallispukua tai pukua ylipäätään! Osa esiintyjistä oli tehnyt pukunsa itse, osa saanut perintönä. Kaikissa puvuissa ei välttämättä ollut kaikkia niihin kuuluvia osia tai vaikkapa juuri oikeanlaisia sukkia tai kenkiä, sillä kansallispukukokonaisuuden työstäminen tai hankkiminen on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja rahaa, joskus myös suotuisia sattumuksia.

Näytöksen nuorin kansallispukumalli oli parivuotias Kaustisen kansallispuvun liivissä. Tytöillä yllään Eija Jukkolan suunnittelemat ja valmistamat mukaelmat viikinkiajan eli Suomessa rautakauden aikaisista muinaispuvuista. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kansallispuvun hankkiminen ja käyttö edustavat kuitenkin kestävää kehitystä, ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueilla, sillä kansallispuvut tehdään useimmiten luonnonmateriaaleista, paikallista ja kansallista käsityötaitoa kunnioittaen. Se kestää aikaa ja on sopiva vaate ja asukokonaisuus juhlaan kuin juhlaan muotivirtauksista riippumatta; samaa pukua voi käyttää useampi sukupolvi! Puku liittää käyttäjänsä kulttuuriperinteeseemme ja saa kokemaan yhteyttä menneiden sukupolvien elämään ja kansalliseen historiaamme. Kansallispuku ui vastavirtaan ajassamme, jossa kertakäyttökulttuuri ja tekstiilien halpatuotanto värittävät katukuvaa.

Kansallispukuja alettiin laatia 1800-luvun lopulla, jolloin perinteinen alueelle tyypillinen pukeutuminen oli jo vanhanaikaista. Tuolloin kuitenkin alettiin kerätä ja tallettaa vaihtelevalla menestyksellä käytöstä poistuneita, perinteisiä 1700- ja 1800-lukujen maalaisväestön juhlavaatteita. Useiden kansallispukujemme esikuvat, vaatekappaleet, kangaspalat ja asusteet löytyvätkin kansallis- ja maakuntamuseoiden kokoelmista. (lähde: https://sukkulallajaneulalla.blogspot.com/2014/08/tarkistettu-kansallispuku-mika-ja-miksi.html)

Monet nykyään käytössä olevat kansallispuvut ovat niin sanottuja tarkistettuja pukuja, mikä tarkoittaa vuonna 1979 perustetun Suomen kansallispukuneuvoston ja sittemmin, vuodesta 2010 toimineen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden tutkimia ja esikuvien mukaan laatimia pukuja. Joistakin puvuista on siis olemassa niin sanottuja vanhoja versioita sekä uudempia, tarkistettuja versioita. Käypiä kansallispukuja kaikki tyynni.

Jyväskylässä, Suomen käsityön museon yhteydessä sijaitsevassa kansallispukukeskuksessa työskentelee kansallispukukonsultti. Paikan päällä on myös nähtävillä useita kansallispukujamme. Kansallispukuja kootaan ja tarkistetaan yhä. Yleensä kyseessä on ryhmätyö, jota tehdään yhteistyössä kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin ja tilaajayhteisön, esimerkiksi kotiseutuyhdistyksen tai nuorisoseuran kanssa.

1990-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toimi vetäjänä mittavassa kansallispukujen tarkistushankkeessa Haapajärven-Reisjärven, Keski-Pohjanmaan miehen ja naisen, Kalajokilaakson sekä Kokkolan seudun kansallispukujen osalta. Nämä puvut olivat mukana myös Jukkolanmäen Navetanvintin näytöksessä. Yksi näytöksen malleista oli myös kyseisessä hankkeessa mukana ollut nuorisoseuran kansallispukuvastaava, Seija Mattila.

Keski-Pohjanmaan maakunnan naisen ja miehen kansallispuvut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Haapajärven-Reisjärven kansallispuvut. Puvun eri versioissa tummempaa ja kirkkaampaa flammukuvioista villakangasta sekä hame mustaa kamlottia. Mikäli röijy on kirkkaampaa väriä, on hame tummempaa ja toisinpäin. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Kokkolan seudun kansallispuku edustaa sekä suomalaista että suomenruotsalaista pukeutumista ja siksi sen nimi on myös Gamla Karlebynejdens kvinnofolkdräkt. Asuun kuuluu valkoinen liinalakki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kalajokilaakson kansallispuvussa harvinainen empire-tyylinen vyötärölinja, lampaanlapahihoja pidetään yleensä ylösvedettynä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kokkolan kansallispuku. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Munsalan puku on kuin Kokkolan puvun sininen sisar. Kuva Tetiana Sameliuk.

Mukaelma Öjan puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Siikajokilaakson pukuun kuuluu suurehko solki ja avainkokka. Kuva Tetiana Sameliuk.

Peräpohjolan puku on yksi suosituimmista kansallispuvuistamme, jossa edessä punaiset paritaskut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Etelä-Pohjanmaan eli Härmän kansallispuku on värikäs ja myös yksi yleisimpiä ja suosituimpia suomalaisia kansallispukuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Karstulan pukuja sekä Karstulan poikien liivejä esittelivät nuoret mallit yhdessä Kaustisen puvun liiveihin sonnustautuneiden pikkumiesten kanssa. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Pojilla yllään perinteinen pohjalainen helavyö. Karstulan pukuun kuuluu kuitenkin tähtihelavyö. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Jurvan pukuun ei kuulu esiliinaa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Jalasjärven kansallispuvussa on näyttävä kirjailtu tasku sekä levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuortaneen kuoropuku on suunniteltu jo sata vuotta sitten kuorolaisten yhtenäiseksi kansallispukumaiseksi asuksi. Saman tyyppinen asu on myös Alavuden kuoropuku. Kuva Tetiana Sameliuk..

Lapuan kansallispuvussa on ainutlaatuinen liivin etuosa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Keski-Suomen kansallispuvussa on korkea hapsureunainen pystykaulus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Sääksmäen kansallispuvussa kaunis kukkakuosi, joka on tullut tunnetuksi myös Pauligin Paula-tytön asuna. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Hämeen kansallispukuun kuuluu aikuisen naisen päähineenä valkoinen tanu. Kuva Tetiana Sameliuk.

Valkealan puvussa on näyttävä hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tammelan kansallispukuun kuuluu myös levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kiteen kansallispuvussa edessä tasku ja paidassa pieni hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kaukolan kansallispuku on erittäin suosittu puku, aikuisen naisen päähineenä on suurhuntu, joka sidotaan päähän rengasmaisen sykerön päälle. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuuterin kansallispuku on myös yksi suosituimmista karjalaisista puvuista, siinä on kauniita värikkäitä yksityiskohtia. Pukuun ei ole nimetty aikuisen naisen päähinettä, mutta yleisesti käytetään tinanastoin tai helmin koristeltua säppäliä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuten muidenkin kansallispukujen kanssa, hiukset voi kietoa kauniisti nutturalle. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Rovaniemen kansallispuvun (vas.) liivin kiinnittimissä on lappalaismalliset hakaset. Kuva Tetiana Sameliuk.

Rautjärven puvun esiliinassa on näyttävät vaakaraidat. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Keski-Karjalan Sortavalan puvussa aikuisen naisen päähineenä liinalakki, neidon päähineenä kovetettu pinteli. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Räisälän kansallispukua pidetään ehkä Suomen vanhimpana kansallispukuna. Kuva Tetiana Sameliuk.

Feresit mukailevat ortodoksinaisen pukeutumista ja niistä on tullut suosittuja kuoro- ja kansantanssiasuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuukkalan muinaispuvut perustuvat hautalöytöihin 1000-luvulta, jolloin ennen kristinuskoa vainajat haudattiin juhlavaatteissaan. Kuva Tetiana Sameliuk.

Euran muinaispuvun teki tunnetuksi presidentti Tarja Halonen linnan juhlissa 2001. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkolan suunnittelema ja tekemä mukaelma viikinkiajan eli rautakauden puvusta, jonka hän teki miniälleen lahjaksi. Päällyspuku on värjätty kiviaidasta rapsutetulla jäkälällä eli kiventieralla. Kuva Tetiana Sameliuk.

Riitta Hirven täyspellavainen mukaelma saman aikakauden puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkola itse suunnittelemassaan ja kutomassaan noin 1000-luvulle sijoittuvassa muinaispuvussaan lastenlastensa kera. Korut on valittu yhdessä Kalevala-korun asiantuntijan kanssa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kiitokset kaikille näytöksen toteutukseen osallistuneille sekä yleisölle! Tehdään tästä jokavuotinen perinne!

Nuorten ideoima Mopomiitti & Eero Syrjänen show keräsi kaikenikäisiä katsojia!

Helmikuisena iltana erään nuoren paperilapulle raapustamasta ideasta lähtenyt projekti huipentui toukokuussa 2023, äitienpäivän aattona lailliseen mopomiittiin ja seinäjokisen stunt-kuski ja some-julkkis Eero Syrjäsen ajonäytökseen.

Eero Syrjänen vieraili Kälviällä 13.5.2023. Lisää kuvia tapahtumasta artikkelin lopussa.

Mopomiitti tarkoittaa mopoilijoiden ja mopoilusta kiinnostuneiden kokoontumista (engl. meet=kokoontua, tavata). Yleensä kokoontumisissa ajetaan letkassa ja esitellään ajotaitoja esimerkiksi etupyörä ylhäällä ajaen, eli keulien. Monet tällaiset mopomiitit ovat nuorison järjestämiä, vapaamuotoisia ja periaatteessa laittomia, sillä poliisin ohjeistuksen mukaan korkean riskin toimintaa ja suuria väkimääriä sisältävät tapahtumat tulisi järjestää organisoidusti, mm. vastuu- ja turvallisuusasiat huomioiden.

Nuorten osallisuuden nimessä lähdettiin kuitenkin heidän kanssaan toteuttamaan hurjalta kuulostavaa ideaa lakipykäliä noudattaen. Oppilaitosyhteistyön myötä päästiin myös koululle kokoustamaan ja keräämään hyödyllisiä ideoita ja rakentamaan esimerkiksi tapahtuman sisällön runkoa yhdessä nuorison kanssa. Kevään myötä tehtiin ilmoitus yleisötapahtumasta poliisille, meluilmoitus, kadunkäyttölupa- ja musiikkilupahakemus, jätehuoltosuunnitelma, elintarvikemyynti-ilmoitus sekä hiottiin pelastussuunnitelmaa, luotiin mainoksia, laadittiin tapahtuman pohjakarttaa, haettiin sponsoreita ja laadittiin tiedote. Useissa kokouksissa oli mukana yhteensä noin parikymmentä nuorta, mutta erityisesti projektissa kantoivat vastuuta yläkouluikäiset Manu Sammalkangas, Remus Pöppönen ja Eero-Veikko Nissilä.

Tapahtuma sisälsi Syrjäsen huikean ajonäytöksen lisäksi myös mopojen arvostelukilpailun, missä Syrjänen arvosteli mopoja ja niistä valittiin omaperäisin, ”mintein” eli hienoin sekä rumin! Voittajat saivat paikallisten alan yritysten lahjoittamia tuotteita. Lisäksi palkittiin tapahtuman ”Teräspakarana” kaikkein pisimmän matkan päästä saapunut ylivieskalainen osallistuja. Myös Kokkolan Urheiluautoilijat tarjosivat yleisölle mielenkiintoisen mahdollisuuden ajaa kauko-ohjattavilla RC-autoilla.

Poikkeuksellinen nuorisotapahtuma oli monialaisen yhteistyön tulos. Team Herlevi mahdollisti tapahtuman järjestämisen asfaltoidulla piha-alueellaan, missä moponrenkaiden sutimisesta syntyneitä jälkiä ei tarvinnut pahoitella. Paikallisten nuorisoseurojen aktiiviset jäsenet Kaustisen Salonkylästä, Kälviän Välikylästä, Lohtajan Alaviirteeltä ja Marinkaisista sekä Perhosta antoivat oman panoksensa talkootehtävien muodossa. Merkittävässä roolissa olivat kälviäläinen Jukka HIlli, Keski-Pohjanmaan Moottorikerhon edustajat Masa Siirilä ja Alpo Sammalkangas. Opinnäytetyötään tekevät yhteisöpedagogiopiskelijat Sina Roinesalo ja Theo Puronlahti kuuluivat niin ikään tapahtuman tekemisen kantaviin hartiavoimiin. Myös yhteistyö- ja sponsorointituki muiden paikallisten organisaatioiden ja yritysten taholta oli merkittävää. Ainutlaatuiset hetket tallentuivat valokuviksi Kpedun opiskelijoiden toimesta. Nuorten mukanaolo ja motivaatio olivat kokonaisuudessaan projektin kantava voima.

Oli ilahduttavaa havaita, kuinka moninaista tukea oli tarjolla ja että talkoohenkeä löytyy yhä yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan hyväksi. Tapahtuma keräsi Kälviältä ja lähialueilta väkeä yli odotusten, arvioiden mukaan yli 800 henkeä! Ilmassa oli oikean moottoriurheilutapahtuman tuntua suoja-aitoineen, varikkotelttoineen, myyntikojuineen, tietenkin moottorin pärinän säestyksellä.

Poikkeuksellista tapahtumassa oli erityisesti se, että tapahtuma keräsi paikalle nuorisoa mutta toi myös yhteen eri sukupolvia ja ihmisiä erilaisista taustoista. Niin alakouluikäiset, teinit, vanhemmat kuin myös varttuneempi väki seurasivat yhtäläisen uteliaisuuden vallassa ajopeleillään taituroivaa Syrjästä, humoristista mopojen arvostelukilpailua ja moponuorison temppuilua suljetulla alueella. Tapahtumaa varten aidoilla suljettu alue mahdollisti myös alaikäisen kortittoman kuskin osallistumisen vanhempien ollessa paikalla ja mopon vakuutusten ollessa kunnossa.

Tapahtuman toteutuminen ja onnistuminen ovat osoitus hulvattoman idean mahdollisuudesta toteutua yhteistyön ja osallisuuden myötä. Pääorganisaattori Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran puolesta on ilo todeta, että nuo samat kantavat teemat vaikuttavat yhä tänäkin päivänä, kuin yli 140-vuotisen nuorisoseuraliikkeen historian alkuvaiheillakin. Ajat ovat muuttuneet ja yhteisöllisyyden sekä nuorisotoiminnan ilmenemismuodot ovat tulleet yhä moninaisemmiksi, mutta sen kaiken pohjalla vaikuttaa yhdessä tekeminen, sekä ponnistelu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura kiittää kaikkia yhteistyötahojaan, talkoolaisia, sponsoreita ja sekä tapahtumaan osallistunutta yleisöä! Kuvia ja videoita tapahtumistamme pääsee seuraamaan KeskiPohjanmaan Nuorisoseuran Instagram-tililtä @keskipohjanmaans sekä Facebookissa @KeskipohjanmaanNS

Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry / Real life link -hanke (Aluehallintovirasto)

Käläviäläiset nuoret: Eero-Veikko Nissilä, Remus Pöppönen ja Manu Sammalkangas

Vastuuhenkilöt: Jukka HIlli, Jonna Kastell-Klapuri, Theo Puronlahti, Sina Roinesalo ja Masa Siirilä

Väriloistoa ja perinnetietoutta Ylivieskan Kansallispukunäytöksessä!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry järjesti kattavan kansallispukunäytöksen lauantai-iltapäivänä 24.9.2022 Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa.

Kansallispukunäytöksen suunnittelijana toimi seuran kansallispukuvastaava Seija Mattila, joka laati tapahtumalle hankesuunnitelman. Tapahtumaan haettiin Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston avustusta ja saatiin 2000 euroa vuonna 2021.

Kansallispukunäytös oli alun perin tarkoitus järjestää syksyllä 2021, mutta koronan aiheuttaman tilanteen vuoksi se siirrettiin tammikuulle 2022. Tilanne oli kuitenkin tuolloin yhä mahdoton koronarajoitusten suhteen, joten seuraavaksi ajankohdaksi päätettiin syyskuu 2022.

Tapahtumaa suunniteltiin yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen sekä sittemmin vt. kulttuurijohtaja Terhi Saarimaan, Jyväskylässä sijaitsevan Suomen Kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin Taina Kankaan sekä paikallisseurojen toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran palkattua toiminnanohjaajan, Jonna Kastell-Klapurin elokuussa 2021 ryhtyi tämä myös työskentelemään tapahtuman organisoinnin parissa.

Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen kattaus kansallispukutietoutta, missä pääpaino olisi suomalaisten kansallispukujen esittelyssä, mutta myös niihin liittyviä valmistustapoja ja kulttuuria haluttiin tuoda esiin. Näytöksen yhteydessä esiintyivätkin Kaustisen Nuorisoseura Ottosten junioreiden kansantanssiryhmä sekä nuorisoseuralähtöinen kansanmusiikkiyhtye Borduna.

Näytöksen väliajalla oli puolestaan mahdollisuus ruokailla, kahvitella sekä tutustua oululaisen Leena Korven työnäytökseen tykkimyssyn kopan valmistamisesta, kokkolalaisen Mervi Annalan työnäytökseen pitsinnypläyksestä sekä lappeenrantalaisen suutarimestari Ari Tylli työnäytökseen supikkaiden valmistuksesta. Tykkimyssyn päällystämistä esittelemään kutsuttu Sari Sallila Iitistä joutui perumaan tulonsa sairastumisen vuoksi. Samassa tilassa työnäytösten kanssa oli myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kansallispukuaiheista tuote- ja arpamyyntiä, sekä kauhavalaisen Iisakki Järvenpään puukkotehtaan esittely- ja myyntipöytä ja reisjärvisen Seija Uusimäen tuohitöitä myynnissä. Tapahtumaa valokuvasi harrastevalokuvaaja Olavi Alatalo Raahesta. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura hankki provisiota vastaan myyntipöytäänsä myyntiin kansallispukuaiheisia sateenvarjoja ja tuubihuiveja Karjalaiselta Nuorisliitolta sekä mm. kansallispukuaiheisia korvakoruja Taidetalo Soverolta Eurasta.

Kansallispukunäytöksen käsiohjelmavihkoseen hankittiin pääsääntöisesti kansallispukuaiheisiin toimintoihin kytkeytyneitä mainoksia alan toimijoilta. Tapahtumaa mainostettiin sanomalehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa sekä ilmoitustauluilla kulttuurisen Keski-Pohjanmaan alueella. Kansallispukunäytöksestä laadittiin myös englanninkielinen mainos, jota jaettiin ilmoitustauluilla Kokkolan alueella. Tapahtuman sivistävän ja tiedonannollisen luonteen vuoksi sille haettiin ja saatiin myös kurssitukea koulutusorganisaatio Kansalaisfoorumilta.

Kansallispukunäytös keräsi kiitettävää palautetta siihen osallistuneilta, niin kävijöiltä, vierailijoilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Lipun ostaneen yleisön määrä oli tosin harmillisen alhainen jääden alle sadan myydyn lipun. Tähän saattoi vaikuttaa merkittävästi koronan jälkimainingit sekä lippujen hinta. Myös huolimatta runsaasta tiedottamisesta olisi tapahtuman mainonta voinut tavoittaa ihmisiä vähän paremmin. Kokonaisuudessaan kansallispukunäytös oli kuitenkin onnistunut, monialainen ja eri ikäisiä yhteen tuova kulttuuriperintöä ja kulttuuriharrastamista esittelevä tapahtuma. Se mahdollisti verkostoitumista, kansallispukutietämyksen lisääntymistä, nuorisoseura- ja kulttuuritoiminnan esittelyä ja näkyvyyden laajentamista sekä ylisukupolvista kohtaamista.

Kansallispukujen esittely tapahtui pääsääntöisesti vapaaehtoisten kansallispukujen omistajien ja esittelijöiden pukeutuessa ilmoittamiinsa pukuihin ja astellessa esiintymislavalle kansallispukukonsultin selostaessa kunkin puvun ominaisuuksista. Esittelijöitä ja pukuja otettiin vastaan netti-ilmoittautumisten kautta kesästä 2021 alkaen. Heihin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Pukujen esittelijöitä oli yhteensä 64 ja eri pukuja yhteensä 44.

Sanna Airaksinen Nuorisoseurojen uusi pääsihteeri

Suomen Nuorisoseurojen uudeksi pääsihteeriksi on valittu Sanna Airaksinen. Hän aloittaa työssään 23.10.2024.

Sanna on toiminut järjestökentällä erilaisissa asiantuntija- ja johtotehtävissä yli 20 vuoden ajan, näistä reilut 16 vuotta johtotehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on kokemusta myynti- ja markkinointitöistä. Koulutukseltaan Sanna on valtiotieteiden kandidaatti (VTK) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) kansalaisvaikuttamisen asiantuntijuuden maisteriohjelmasta. Lisäksi hän on työn ohella opiskellut erityisesti erilaisia johtamiseen liittyviä koulutuksia.

”Otan erittäin suurella ilolla tehtävän vastaan ja haluankin lämpimästi kiittää valinnasta uudeksi pääsihteeriksi. Uskon, että monipuolisen työkokemukseni lisäksi erilaisissa luottamus- ja vapaaehtoistehtävissä toimiminen tukevat tulevassa työtehtävässä. Olen vahvasti arvopohjainen ihminen ja johtaja, joten on hienoa päästä tekemään töitä omien arvojensa mukaisesti. Olen myös vahva kansalaisyhteiskunnan puolustaja ja yhteiskuntamme nykyisessä toimintaympäristössä tarvitaan tämän asian esillä pitämistä yhdessä koko järjestökentän kanssa. Työni haluan aloittaa kohtaamisilla ja kuuntelemalla sekä luottamuksen rakentamisella”, Sanna kommentoi valintaansa.

Suomen Nuorisoseurojen hallituksen puheenjohtaja Elina Weckström toivottaa Sannan lämpimästi tervetulleeksi järjestöön. ”Olemme todella iloisia saadessamme Sannan Suomen Nuorisoseurojen pääsihteeriksi. Sannalla on juuri sellaista johtamisen ja edunvalvonnan osaamista, jota nuorisoseurajärjestössä tällä hetkellä tarvitsemme. Lisäksi meidät vakuutti hänen kansalaistoiminnalle sykkivä sydämensä. Tervetuloa joukkoomme Sanna. Samalla haluamme kiittää vt. pääsihteeri Henna Liiriä erinomaisesti hoidetusta väliaikaisen pääsihteerin tehtävän hoitamisesta.”

Lisätiedot

Elina Weckström, hallituksen puheenjohtaja
elina.weckstrom@nuorisoseurat.fi
puh. 050 3065588

Henna Liiri, vt. pääsihteeri
henna.liiri@nuorisoseurat.fi
puh. 044 207 3072

Kulttuurinen nuorisotyö Nuorisoseurojen ytimessä

Valtakunnallista Nuorisotyön viikkoa vietetään tänä vuonna 7.-13.10. Viikon aikana nostetaan esiin nuorisotyötä eri puolilla Suomea sekä kasvatetaan sen arvostusta. Viikkoa koordinoi Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi.

Kulttuurisessa nuorisotyössä nuoren luovuus saa loistaa

Nuorisoseurat on Suomen suurin kulttuurisen nuorisotyön toimija. Kulttuurinen nuorisotyö on taiteen ja kulttuurin voimin tehtävää nuorisotyötä. Siinä taide ja kulttuuri toimivat työkaluina, joiden avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa.

Kulttuurisessa nuorisotyössä nuorten oma luovuus ja taiteen tekeminen on keskeisessä osassa. Sen avulla nuori oppii kriittistä ajattelua, sosiaalisia taitoja ja osallistuu aktiivisesti maailmankuvansa rakentamiseen. Kulttuuri ja taide ovat myös loistavia keinoja käsitellä tunteita ja ajatuksia, jotka eivät muuten pääse esiin.

”Kulttuurisen nuorisotyön kautta nuoret pääsevät tuomaan esillä omaa osaamistaan sekä pohdintaa elämästä ja ympäröivästä yhteiskunnasta, minkä avulla voidaan luoda merkityksellistä tulevaisuutta itselle ja toisille”, kulttuurisen nuorisotyön suunnittelija Johanna Hurme avaa.

Kulttuurisen nuorisotyön monipuolisuus näkyy Nuorisoseuroissa

Nuorisoseuroissa kulttuurista nuorisotyötä tehdään laajasti eri muodoissa. Selkeimmin se näkyy nuorten viikoittaisissa kulttuuriharrastuksissa tanssin, teatterin, musiikin ja kuvataiteen parissa. Näkyvässä osassa ovat myös nuorten tuottamat kulttuuritapahtumat kuten Nuori Kulttuuri Talks, Nuori Kulttuuri Festivaali ja Nuorten Dynamo -tapahtumat. Vuoden aikana nuorille tarjotaan myös useita mahdollisuuksia tuoda omaa osaamistaan esille mm. tanssi- ja teatterikatselmuksissa.

Nuorten kulttuuri- ja taideprojekteja mahdollistetaan myös hanketyön kautta. Esimerkiksi Livohkassa pohjoiskarjalaiset nuoret rakentavat omia pelejä, Seikkailun Mestareissa opetellaan roolipelaamisen taitoja ja Kulttuurituulahduksia on tuonut monipuolisesti erilaisia kulttuuritapahtumia eri puolille Keski-Suomea.

”Nuorisoseuroissa tehtävän kulttuurin nuorisotyön avulla nuoret ovat päässeet harrastajista ohjaajiksi, osasta on tullut kulttuuri- ja taidealan ammattilaisia, toiset ovat löytäneet nuorisoseuroista pysyvän yhteisön harrastamisen jatkamiseen ja monet ovat sanoneet, että elämästä on tullut merkityksellisempää tämän avulla. Nuoret ovat myös kokeneet voivansa vaikuttaa ja vaikuttua kulttuurisen nuorisotyön kautta”, Hurme kertoo.

Tarinoita Harrastamisen Takaa -dokumentti syventyy taiteilijoiden ajatusmaailmaan ja tunne-elämään. Miksi teet taidetta? Miten taide on auttanut sinua? Näihin kysymyksiin saadaan vastaus kymmenen taiteilijan eriävistä tarinoista kahdeksan jakson aikana.

Hannu Harmaala ja Sanni Antinniemi valtuuston johtoon

Suomen Nuorisoseuroille on valittu uusi valtuusto vuosille 2024–2027. Puheenjohtajaksi valittiin Hannu Harmaala Hollolan Nuorisoseurasta ja varapuheenjohtajaksi Sanni Antinniemi Pertunmaan Nuorisoseurasta. Lisäksi valittiin 39 varsinaista jäsentä ja 39 varajäsentä eri puolilta Suomea, joiden nimet löytyvät täältä. Valinnat teki Nuorisoseurakokous 6.10.2024.

“Olen tietysti iloinen valinnasta, mutta myös hämmentynyt siitä luottamuksen määrästä, jonka sain,” Harmaala kommentoi ensimmäisellä äänestyskierroksella läpimennyttä valintaansa.

Sekä Harmaala että Antinniemi ovat toimineet Suomen Nuorisoseurojen hallituksessa viimeisten kuuden vuoden ajan. “Olen tyytyväinen siihen, että saamme Hannun kanssa jatkaa hyvää yhteistyötä”, Antinniemi iloitsee.

Uudelta valtuustolta Harmaala toivoo ennen kaikkea uteliaisuutta. “Toivon, että valtuustossa ollaan uteliaita, kiinnostuneita ja valmiita jopa vähän haastamaan hallitusta.”

Antinniemi haluaisi omalla toiminnallaan vahvistaa nuorisoseuralaisuutta järjestön sisältä. “Haluan tuoda järjestöä vielä enemmän yhteen ja vahvistaa sitä, että yhdessä mennään eteenpäin ja päästään vaikeista ajoista yli. Mikään nuorisoseura ei ole yksin asioiden kanssa.”

Sanni Antinniemi ja Hannu Harmalaa. Kuva Jukka Heinämäki.

Anu Lundille ja Petra Mäkeläiselle kultaiset ansiomerkit

Valtuuston edelliselle puheenjohtajalle Anu Lundille ja varapuheenjohtaja Petra Mäkeläiselle myönnettiin kultaiset ansiomerkit pitkäaikaisesta työstään Nuorisoseurojen hyväksi.

Täydet kaksi kautta valtuuston puheenjohtajana toiminut Lund summasi menneitä vuosia: “Ihan ongelmatonta nämä kuusi vuotta eivät ole olleet: tuli korona, Venäjän sota ja energiakriisi. Kuitenkin meidän voimavaranamme on ollut yhteisöllisyys. Yhdessä mietitään ratkaisuja, miten päästään eteenpäin ja kaveria ei jätetä. Se on voimavara, jota voidaan tulevaisuudessakin hyödyntää.”

Petra Mäkeläinen ja Anu Lund. Kuva Jukka Heinämäki.

Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus

Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle.

Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille.

“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo.

Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.

Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia.

Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain.

Helsingissä 6.10.2024
Nuorisoseurakokous

Nuoret taiteilijat Emma Kantelinen ja Altti Kiuru saivat Paavo Väyrysen rahaston palkinnot

Kansantanssija Emma Kanteliselle ja teatterialan monitoimija Altti Kiurulle on myönnetty Paavo Väyrysen rahaston tunnustuspalkinnot. Väyrynen jakoi menestyneille nuorille taiteilijoille annettavat palkinnot Suomen Nuorisoseurojen Nuorisoseurakokouksessa lauantaina 5.10.

Kansantanssiharrastuksesta työ

28-vuotias Emma Kantelinen on helsinkiläistynyt tanssinopettaja (AMK) ja kansantanssija, jonka tanssilliset juuret ja kotiseutu ovat Pohjois-Karjalassa.

Kansantanssin Kantelinen aloitti Nuorisoseura Motorassa jo 3–vuotiaana. Omassa työssään hän on kiinnostunut kansantanssin nimissä tehtyjen representaatioiden moninaistamisesta sekä yhdessä tanssimisen voimasta. Nykyään hän vaikuttaa pääkaupunkiseudulla Nuorisoseura Karjalan Nuorissa, Seurasaaren kansantanssijoissa, Helsingin kansantanssin ystävissä sekä Raakaa Tradia kollektiivissa.

“Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta yhteisön, kasvualustan, turvallisia aikuisia matkan varrelle, ystäviä ja ennen kaikkea mahdollisuuksia. Harrastamisen ja kouluttautumisen myötä on löytynyt se oma juttu ja tie”, Kantelinen kertoo.

Nuorisoseuratoiminnalla suuri merkitys

22-vuotias Altti Kiuru on nuorisoseurojen teatteritoiminnan kasvatti. Alun perin Riihimäellä syntynyt Kiuru on ollut aktiivinen vaikuttaja Sottiisi Fun Clubin hallinnoimassa Sällit-teatteriryhmässä Tampereella. Kiuru on kasvanut nuorisoseurojen teatteritoiminnan parissa aktiiviseksi ja laajakatseiseksi nuoreksi taiteilijaksi, jonka esikoisohjaus Kesäyön Uni nähtiin kesällä 2024 Siurun Koski-teatterissa.

“Kiitollinen olo palkinnon saamisesta. On aina erityistä, kun saa tunnustusta tekemästään työstä ja asiasta, joka on niin tärkeä itselle”, Kiuru kommentoi.

Kiuru on teatteritoiminnan ohella aktiivinen nuorisoseuralainen. Hän on Suomen Nuorisoseurojen valtuuston jäsen, toiminut juontajana useissa järjestön tapahtumissa ja työskennellyt Nuorisoseuroilla kulttuurisen nuorisotyön Resonanssi-hankkeessa.

“Nuorisoseuroilla on ollut suuri merkitys jo sen takia, että vietin siellä ne vuodet, jolloin identiteettini pitkälti muodostui. Olen saanut nuorisoseuratoiminnasta paljon uusia ystäviä ja verkostoja, mutta myös päässyt näkemään niin järjestötoimen kuin poliittisen kentän ja sen lisäksi kulttuurin ja taiteen aseman siinä palapelissä. Kokonaisvaltainen ymmärrys yhteiskunnan eri osa-alueiden yhteispelistä on suurimpia oppeja, mitä olen saanut nuorisoseuroilta,” Kiuru kuvaa.

Tunnustuspalkinto juhlistaa nuoria suomalaisia taiteilijoita

Paavo Väyrynen on ollut nuoruusvuosinaan aktiivinen nuorisoseuralainen. Täyttäessään 50 vuotta hän ohjasi onnittelurahat nuorisoseurojen nuorten taiteilijoiden ja harrastajien tukemiseen.

Rahasto myöntää palkintoja nuorille tanssin ja teatterin harrastajille joka kolmas vuosi. Palkintoina jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti nuoren suomalaisen taiteilijan grafiikkaa. Tänä vuonna teosten tekijä on Kiia Niskanen (s. 2003).

Palkintoteokset ovat ”Not a match” (2024) ja “O” (2024).

“Erosta kertovassa Not a match -teoksessa on kolme eri merkitystä: kyyhkyt eivät ole samanlaiset, ne eivät sopineet elämässä yhteen, mutta teoksen kyyhkysten yhteenotto ei ole myöskään minkäänlainen taistelu. “O” on sen sijaan tutkielma orkideasta, jonka ulkonäkö kiehtoo minua”, Niskanen kertoo.

Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin tänä viikonloppuna

Suomen Nuorisoseurojen ylin päättävä elin Nuorisoseurakokous kokoontuu Helsinkiin Allianssi-talolle ja etäyhteyksien päähän tänä viikonloppuna 4.–6.10. Kokous kerää yhteen yli 140 nuorisoseuralaista tekemään järjestön tärkeimpiä päätöksiä.

Nuorisoseurakokouksessa valitaan uusi valtuusto ja päätetään kolmivuotisohjelmasta vuosille 2025–2027. Ohjelmassa linjataan tavoitteita ja toimenpiteitä, joilla nuorisoseuroja johdetaan tulevina vuosina. Ehdotukseen uudesta kolmivuotisohjelmasta voi tutustua jo etukäteen: Mahdollisuuksien Nuorisoseura (pdf)

Kokouksessa käsitellään myös nuorisoseuroilta tulleita aloitteita, jotka voivat johtaa esimerkiksi järjestön toimintatapojen uudistamiseen tai luoda uutta toimintaa.

Oheisohjelmassa eduskuntavierailu ja Kansallinen dialogi

Kokousviikonloppu alkaa jo perjantaina, jolloin Nuorten Vaikuttajien, työntekijöiden ja hallitusten jäsenten ryhmä vierailee Paula Risikon kutsumana eduskunnassa.

Ohjelma jatkuu Kansallisella dialogilla, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Mikä tuo meidät yhteen -keskustelutilaisuus pidetään Allianssi-talolla perjantaina klo 15-17. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko paikan päällä tai etänä striimin välityksellä. Katso lisätiedot ja ilmoittaudu.

Oheisohjelma tarjoaa myös mahdollisuuden oman seuran toiminnan kehittämiseen, kun Allianssi-talolle rakentuu lauantaiaamupäivänä ideatori. Ideatorilla Nuorisoseurojen työntekijät, Nuoret Vaikuttajat ja yhteistyökumppanit esittelevät toimintoja ja materiaaleja, jotka ovat jäsenseurojen hyödynnettävissä. Vapaasti kierrettävillä pisteillä voi tutustua mm. nuorisoseurarekisteriin, leikkipankkiin, kunta- ja aluevaalitavoitteisiin sekä aluetyön palveluihin.

Jaa ja seuraa kokoustunnelmia somen puolella

Nuorisoseurakokouksen tunnelmia voi seurata viikonlopun ajan Nuorisoseurojen Instagramista ja Facebookista. Kannustamme myös jokaista kokousedustajaa jakamaan omia kuulumisiaan viikonlopulta henkilökohtaisessa tai oman nuorisoseuran somessa käyttäen aihetunnisteita #nuorisoseurat #nuorisoseurakokous.

Julkaisuihin voi halutessaan merkitä @nuorisoseurat, niin jaamme niitä mahdollisuuksien mukaan Nuorisoseurojen kanavissa. Instagram-tarinoihin on myös mahdollista lisätä Nuorisoseurojen omia giffejä, jotka löytyvät hakusanalla “nuorisoseurat”.

Sometuksessa voi lisäksi hyödyntää valmista kehystä, jolla voi helposti kertoa osallistuvansa Nuorisoseurakokoukseen. Tapahtuman yleiset somekuvat ovat myös vapaasti käytettävissä: Lataa kuvat kuvapankista

Uusia hanketyöntekijöitä aloittanut Nuorisoseuroilla

Julius Piironen ja Marika Rämänen ovat Nuorten Dynamo- osallistavaa tapahtumantuotantoa Etelä-Savossa -hankkeen uudet projektityöntekijät.

Hankkeessa etelä-savolaisissa kunnissa toteutetaan Dynamo-tuotantoprosessi, jossa nuoret tuottavat omanäköisen tapahtuman asuinkuntaansa. Tällä hetkellä Dynamolaiset kokoavat nuorten tuottajaryhmiä Juvalta, Savonlinnasta ja Pieksämäeltä.

Mikkelissä asuvan Juliuksen päävastuuna on Savonlinnan tuottajaryhmä. ”Entisenä savonlinnalaisena ja ”Taikkarin” (Savonlinnan Taidelukio) kasvattina mieltäni lämmittää päästä työskentelemään itselleni tutussa ja tärkeässä ympäristössä hyvän asian puolesta.”

Julius on koulutukseen yhteisöpedagogi ja muusikko. Aiemmin hän on työskennellyt työllistymisen ja kuntoutumisen valmennuspalveluita tuottaneessa yhdistyksessä sekä etsivässä nuorisotyössä. ”Erilaiset ja erikokoiset tapahtumat ovat tulleet tutuksi esiintyjän näkökulmasta aina ulkoilmafestareista yksityistilaisuuksiin ja bändien itsensä järjestämiin punk-iltoihin”, hän kertoo.

Kangasniemeläinen Marika on puolestaan alanvaihtaja, joka on siirtynyt ravintola-alalta nuorisoalalle. ”Viimeisin työkokemuksena ennen Dynamoon siirtymistä on koulunuorisotyöhön painottuvan erityisnuorisotyön puolelta. Lisäksi olen toteuttanut monenlaisia nuorten tapahtumia.”

Vapaa-ajallaan Marika tykkää liikkua luonnossa, lasketella, matkustaa, laulaa karaokea sekä kuluttaa ahkerasti kulttuuria.

”Meillä on Dynamolla kasassa sellainen tehotiimi, että saadaan varmasti hienoja juttuja aikaiseksi. Yhteinen huumori on porukan kantava voima”, Marika iloisee.

Tarja Matikainen jatkaa Osallistavaa vaikuttamista -hanketta

Joensuun aluetoimistolla Osallistavaa vaikuttamista -hankkeessa on uutena projektityöntekijä aloittanut Tarja Matikainen. Tarja on koulutukseltaan yhteisöpedagogi, luovan alan moniosaaja ja toimii myös sirkuksen ja tanssin parissa.

Osallistavaa vaikuttamista hanke vahvistaa nuorten vaikutusosaamista ja nuorille itselleen mieluisan toiminnan toteuttamista heidän omalla paikkakunnallaan. Tänä syksynä tehdään yhteistyötä Hammaslahden, Koveron ja Rasivaaran alueen nuorten ja paikallisten nuorisoseurojen kanssa. Nuoret pääsevät kehittämään heidän omista toiveista ja tarpeista nousevia ideoita ja tuomaan niitä omannäköiseksi toiminnaksi omalle kylälle.

Kenestä Vuoden nuorisoseuralainen? Ehdota tunnustusten saajia

Suomen Nuorisoseurat palkitsee vuosittain ansioituneita henkilöitä, jäsenyhdistyksiä ja toimintoja valtakunnallisilla tunnustuksilla. Palkittavat valitaan yleisön edotusten perusteella, joten nyt on aika vaikuttaa!

Palkintokategorioita on kahdeksan:

Vuoden Nuorisoseura
Vuoden nuorisoseuralainen
Vuoden nuori nuorisoseuralainen
Vuoden ohjaajat
Vuoden Hermanni/Hermanska
Vuoden tanssiteko
Vuoden teatteriteko
Vuoden vastuullisuusteko

Kaikilla nuorisoseurojen jäsenillä ja jäsenyhdistyksellä on oikeus ehdottaa palkittavia. Ehdotukset tehdään Vuoden tunnustukset – sivun kautta. Ehdotukset on jätettävä viimeistään 8.11.2024.

Suomen Nuorisoseurojen hallitus päättää palkittavista ja tunnustukset jaetaan eri tilaisuuksissa alkuvuoden 2025 aikana. Vuoden tanssiteko ja Vuoden ohjaajat palkitaan tammikuussa Folklandia -risteilyllä. Vuoden Nuorisoseura, Vuoden nuorisoseuralainen, Vuoden nuori nuorisoseuralainen ja Vuoden vastuullisuusteko jaetaan Nuorisoseurapäivän pääjuhlassa Marianpäivänä. Juhlan järjestää aina edellisvuoden Vuoden Nuorisoseura, joka vuonna 2024 oli Asemäentien Nuorisoseura.

Vuoden Hermnanni/Hermanska nimetään perinteisesti valtakunnallisilla H-kiltapäivillä ja Vuoden teatteriteko Ramppikuume -tapahtumassa.

Edellisvuosien palkitut

Listaus aiempien vuosien Vuoden tunnustuksien saajista löytyy sivulta Palkitut. Vuoden 2024 palkittuihin voi tutustua myös alla olevien artikkelin kautta.

Asemäentien Nuorisoseura on Vuoden 2024 Nuorisoseura

Vuoden nuoreksi nuorisoseuralaiseksi on valittu Katherine Ulich ja Emma Vuohtoniemi

Vuoden 2024 nuorisoseuralainen on Ira Järvelä

Hausjärven Haminankylän Nuorisoseuran kyläturvallisuussuunnitelma on Vuoden vastuullisuusteko

Vuoden tanssiteko 2023 on Käärmeenpääntallaajat -näyttämöteos

Vuoden teatteriteko -palkinto alahärmäläiselle Pieni pyhiinvaellus -näytelmälle

Marja-Liisa Rantala Hämeestä on valittu Vuoden Hermanskaksi

Mikä tuo nuorisoseuralaiset yhteen? Tervetuloa keskustelutilaisuuteen 4.10.

Mitkä asiat lisäävät yhteenkuuluvuutta yhteisöissämme? Mikä pitää yllä turvallisuutta ja hyvinvointia nuorisoseuratoiminnassa ja tapahtumissamme?

Nuorisoseurakokouksen yhteydessä järjestetään perjantaina 4.10. klo 15-17 Kansallinen dialogi, jossa keskustellaan siitä, mikä tuo eri puolella Suomea toimivat nuorisoseuralaiset yhteen. Tilaisuus on kaikille avoin ja siihen voi osallistua joko Allianssi-talolla (Asemapäällikönkatu 1, Helsinki) tai etänä striimin välityksellä: https://rebrand.ly/mika-tuo-yhteen

Ilmoittaudu mukaan 4.10. mennessä

Kansallinen dialogi lisää ymmärrystä

Kansalliset dialogit ovat sarja avoimia keskustelutilaisuuksia, jotka tarjoavat uudenlaisen keinon yhteiskunnalliseen vuoropuheluun. Keskusteluiden tarkoituksena on saada tietoa osallistujien kokemuksista ja sitä kautta ymmärrystä ja ajankohtaista tietoa erilaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä, haasteista ja mahdollisuuksista.

Syksyn Kansallisten dialogien teemana on ”Mikä tuo meidät yhteen?”. Tavoitteena on ymmärtää paremmin Suomessa asuvien ihmisten moninaisia kokemuksia siitä, mikä tuo meitä yhteen. Hyvin toimiva yhteiskunta tarvitsee ihmisiä yhdistäviä sidoksia, jotta kaikille löytyy paikkansa ja voimme ratkoa yhteisiä ongelmiamme.

Kaikista käydyistä keskusteluista tehdään yhteenveto, joka julkaistaan keskustelukierroksen jälkeen. Kerätty tieto kootaan kaikkien hyödynnettäväksi, ja se toimitetaan valtion ja kuntien käyttöön.

Lue lisää Kansallisista dialogeista

Vastaa viestintäkyselyyn ja osallistu arvontaan

Mikä viestinnässämme toimii ja onko jotain, mitä meidän pitäisi tehdä toisin? Entä minkälaista sisältöä haluaisit nähdä somekanavillamme, verkkosivuillemme tai Nuorisoseurat-lehdessä? Kerro meille ajatuksiasi Suomen Nuorisoseurojen valtakunnallisesta viestinnästä vastaamalla viestintäkyselyyn!

Vastaa viestintäkyselyyn 2.10. mennessä

Selvitämme kyselyn avulla Nuorisoseurojen viestinnän toimivuutta ja kehittämiskohteita. Vastaukset ovat tärkeitä, sillä niiden avulla luomme mm. tulevan vuoden viestintäsuunnitelman, joka ohjaa viestinnän tekemistä käytännössä.

Vastaajien kesken arvotaan 3 yllätyspalkintoa. Arvontaan osallistuvien yhteystietoja ei voida yhdistää kyselyvastauksiin.