Category Archives for "Kannanotto"

Julkilausuma: Hyvinvoivat lapset ja nuoret ovat elinvoimaisen kunnan edellytys ja tulevaisuus 

Nuoret kiinnittyvät kuntiin, joissa heille on tarjolla mielekästä tekemistä ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Nuoret ovat omien kuntiensa positiivisen julkikuvan käyntikortteja. Kunnan on luotava edellytyksiä lasten ja nuorten toimijuuden kehitykselle. 

Nuorten pitää voida itse määrittää heille mielekkään tekemisen sisällöt ja tavat. Panostamalla nuoriin nyt, he oppivat toimimaan aktiivisina kansalaisina ja myöhemmin elämässään myös tarjoamaan vastaavia mahdollisuuksia muille. 

“Nuorisoseuratoiminnan myötä löysin urani. Aloitin tanssiryhmän apuohjaajana ja huomasin, että nuorisotyöstähän voi tulla mukava ammatti. Nykyisessä työssäni autan nuoria saavuttamaan omia haaveitaan”, yhteisöpedagogiopiskelija Taneli Arosara kertoo. 

Kunnat ovat avainasemassa nuorisoseurojen harrastustoiminnan tukemisessa. Seurantalojen tukemisen lisäksi lasten ja nuorten matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastamiseen on tarjottava kuntien tiloja samoilla periaatteilla kuin kilpailuun perustuville harrastuksille. Harrastamisen tapoja ei pidä arvottaa tilavuokrissa tai vuokrauksen ajankohdissa.  

Kuntien on lisäksi tuettava nuorisoseurojen jo valmiiksi laadukasta harrastustoiminnan tiedottamista paikallisesti toimivalla tavalla. Yhteistyö kunnan kanssa lisää nuorisoseuratoiminnan näkyvyyttä myös sellaisille yleisöille, jotka eivät sitä tunne. Molemminpuolisen kumppanuuden kautta lisätään kuntalaisten hyvinvointia. 

Suomen Nuorisoseurat tarjoaa laadukkaita matalan kynnyksen kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia maaseuduilla ja kaupungeissa. Vuosittain yli 20 000 harrastajaa toimii 570 nuorisoseurassa eri puolilla maata. Harrastus- ja tapahtumatoimintamme tavoittaa yli 600 000 osallistujaa ja katsojaa vuosittain. 

Helsingissä 6.10.2024
Nuorisoseurakokous

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen järjestöissä luo kokonaisvaltaista hyvinvointia edullisesti  

Suomessa järjestöillä on merkittävä rooli paikallisesti toteutettavasta kulttuuri- ja nuorisotoiminnasta: ne mahdollistavat kaikenikäisille osallistumisen oppimiseen ja yhteisössä toimimiseen kulttuuriharrastuksen kautta. Kehysriihessä (julkisen talouden suunnitelma 2025 – 2028) linjatut leikkaukset opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin kirjatut sopeutusesitykset uhkaavat tätä laajaa ja vireää toimintaa.   

Järjestöjen toteuttama kulttuuriharrastus tavoittaa suuret joukot. Esimerkiksi Suomen Nuorisoseurojen, Suomen Harrastajateatteriliiton, Suomen Nuorisosirkusliiton, Suomen Puhallinorkesteriliiton ja Suomen kansanmusiikkiliiton jäsenyhdistyksissä harrastaa vuositasolla miltei 110 00 henkilöä. 

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Tuoreen, valtakunnallisesti toteutetun Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvityksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että erityisesti kulttuurin harrastamisen sosiaaliset ja oppimiseen liittyvät vaikutukset ovat laajat ja erinomaiset. Kulttuurin harrastaminen vähentää yksinäisyyttä ja lisää oppimismyönteisyyttä ja hyvinvointia sekä tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset kannattelevat yksilöä varsinkin kriisiaikoina.  

Yksinäisyys lisääntyi korona-aikana. Yksinäisyyden terveyshaitat ja niistä syntyvät kulut on todettu tutkitusti. Nyt onkin erityisen huono hetki leikata toiminnasta, joka tarjoaa yhteisön ja vähentää yksinäisyyttä.  

Järjestöjen toteuttaman kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.  

Vetoamme, kohtuullistakaa OKM:n hallinnonalan – ml. Taiteen edistämiskeskuksen – järjestöjen valtionavustusten leikkauksia. Järjestöjen toteuttama kulttuuri- ja nuorisotoiminta tuottaa kustannustehokkaasti hyötyjä, joita ei ole varaa menettää.  

Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, Suomen Harrastajateatteriliitto, Suomen Kansanmusiikkiliitto, Suomen Nuorisoseurat, Suomen Nuorisosirkusliitto ja Suomen Puhallinorkesteriliitto   

Lisätiedot 

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi  
anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180 

Hallituksen leikkaukset uhkaavat nuorisoseuratoimintaa ja nuorten hyvinvointia

Hallitus suunnittelee historiallisia leikkauksia nuorisoalan rahoitukseen samalla, kun uutiset syntyvyyden romahtamisesta, nuorten lisääntyvästä pahoinvoinnista ja työelämän pattitilanteesta ovat arkipäivää.  

Nuorisotyö on pieni ala, joka kannattelee harteillaan tulevien sukupolvien hyvinvointia ja työkykyä. Kun nuorten tilanne huononee, huononee samalla koko yhteiskunta. Esimerkiksi osaamistasolla, syntyvyydellä, verotuotoilla, sotekuluilla, demokratialla, rikollisuudella ja työllisyydellä on suora yhteys nuorten hyvinvointiin. 

Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin kyselyn mukaan yhdeksän kymmenestä nuoresta kokee, että nuorisotyön puuttuminen vaikuttaisi heidän arkeensa negatiivisesti. Nuorisojärjestöiltä leikkaaminen lisäisi nuorten eriarvoisuutta, syventäisi pahoinvointia ja heikentäisi nuorten sitoutumista yhteisöihin. Suurin vaikutus leikkauksilla on pienten paikkakuntien ja haja-asutusseutujen nuoriin.  

Nuorisoseuratoiminnassa lähdetään liikkeelle nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tarjotaan matalan kynnyksen harrastus -ja järjestötoimintaa. Paikallinen toiminta on kustannustehokasta, koska työtä tekee suuri joukko vapaaehtoisia. Heidän tukenaan on pieni, mutta pippurinen joukko nuoriso- ja kulttuurityön ammattilaisia.  

”Nuorena harrastajana nuorisoseuratoiminta on ollut minulle äärimmäisen merkityksellistä. Olen tutustunut ihmisiin eri puolilta Suomea eli aikuisten kielellä ”luonut verkostoja”, saanut harrastaa ja ohjata itselleni mieluisissa harrastuksissa sekä kokeillut siipiäni erilaisissa luottamustehtävissä”, kertoo eräs nuori nuorisoseuralainen.  

”Etenkin elämän suurissa käännekohdissa, kun olen siirtynyt yläkouluun ja sieltä myöhemmin lukioon, jossa koulussa solmitut kaverisuhteet ja tuttu opiskeluympäristö ovat muuttuneet, on harrastuspaikka, -kaverit ja ohjaajat luoneet pysyvyyttä ja rutiinia omaan arkeeni. Nuorisoseuratoiminta on ollut minulle paikka, jossa saan olla oma itseni, tuoda omaa luovuuttani esiin sekä yrittää, epäonnistua, kokeilla uudelleen ja onnistua turvallisessa ilmapiirissä”, kertoo toinen. 

Nuoriin satsaamisesta hyötyvät siis kaikki – ja heiltä leikkaamisesta kärsii koko yhteiskunta ja sen tulevaisuus. 

Allianssin Nuorilta ei saa leikata –kampanja näkyy Nuorisoseurojen somekanavissa 8.–14.4. Kampanjan tavoitteena on estää nuoriin ja nuorisoalaan kaavaillut leikkaukset. 

Lisätiedot 

Annina Laaksonen, pääsihteeri 
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi 
puh. 040 726 7450 

Selvitys: Nuorisotyöstä leikkaaminen lisäisi nuorten yksinäisyyttä ja vähentäisi kavereiden kohtaamista

Kysely: Joka kolmas nuori arvioi, että ilman nuorisotyötä heillä ei olisi elämässään merkityksellisiä aikuisia

Kysely: Hallituksen leikkaussuunnitelmat eriarvoistaisivat nuorten harrastamista ja vaikutusmahdollisuuksia

Kannanotto: Kulttuurin harrastaminen luo henkistä kriisinsietokykyä

Järjestöt tarjoavat kaikenikäisille mahdollisuuden harrastaa kulttuuria matalalla kynnyksellä, ilman korkeita osallistumismaksuja. Esimerkiksi nuorisoseuroissa harrastaa vuositasolla lähes 50 000 henkilöä, ja Suomen Harrastajateatteriliiton 500 harrastajateatterissa on yli 25 000 harrastajaa. Tämän työn merkitystä, arvoa ja vaikutuksia ei usein huomata järjestöjen ulkopuolella.

Kulttuurin harrastamisella on todettu olevan merkittäviä positiivisia vaikutuksia harrastajien elämään. Laaja, valtakunnallisesti toteutettu Kulttuuriharrastamisen koetut vaikutukset -selvitys (Pulkkinen 2022) valottaa harrastajien kokemuksia usealta taidealalta (sirkus, teatteri, musiikki, tanssi ja kuvataide). Vastauksissa korostuvat erityisesti kulttuuriharrastuksen positiiviset sosiaaliset vaikutukset. Moni vastaaja kertoo oman harrastusyhteisön olevan tärkein syy harrastaa.

“Yhteisöllisyyden ja osallisuuden tunne saa tuntemaan oloni turvalliseksi ja tarpeelliseksi. Olen tärkeä ja merkityksellinen”, kertoo yksi kyselyyn vastanneista. Kulttuuriharrastus siis todistetusti lisää osallistujien hyvinvointia ja tarjoaa yhteisön, jossa harjoitella yhteistyö- ja vaikuttamistaitoja. Harrastaminen paikallisyhteisöissä onkin monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta. Oppiminenkin koetaan mielekkääksi silloin, kun ympärillä oleva ryhmä on turvallinen ja ilmapiiri salliva. Harrastusryhmän sosiaaliset suhteet ja yhdessä muiden kanssa harrastaminen vaikuttavat positiivisesti mielen hyvinvointiin. Yhteisöllisyyden ja osallisuuden kokemukset voivat kannatella yksilöä varsinkin kriisiaikoina.

Järjestöllisen kulttuuritoiminnan, -harrastamisen ja -oppimisen merkitys on suuri niin harrastajille, kansalaisyhteiskunnalle kuin paikkakuntien elinvoimaisuudelle. Monilla pienillä paikkakunnilla juuri järjestöjen ja paikallisten yhdistysten tarjoamat kulttuuriharrastamisen mahdollisuudet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Valtakunnallisten järjestöjen tehtävänä on tukea ja neuvoa paikallisia, usein vapaaehtoispohjalla toimivia yhdistyksiä. Järjestöjen ja niiden kanssa yhdessä opinnollista toimintaa toteuttavien opintokeskusten toimintaedellytykset on turvattava, jotta voidaan turvata paikallinen kansalaistoiminta sekä varmistaa kulttuuriharrastamisen yhdenvertaisuus sekä maantieteellisesti että kohderyhmittäin.

Kulttuurisen nuoriso- ja sivistystyön toteuttajina haluamme korostaa yhdistys- ja vapaamuotoisen kansalaistoiminnan tärkeyttä sekä kulttuuriharrastamisen ja kulttuurin kautta vaikuttamisen merkitystä oman toimijuuden ja koetun kansalaispätevyyden vahvistamisessa. Matalan kynnyksen osallistuminen ja harrastaminen paikallisyhteisöissä on monille tapa harjoitella kansalaistaitoja ja ilmaista omaa toimijuutta.

Kulttuurin ja taiteen muutosvoima vahvistaa demokratiaa. Kulttuurista nuoriso- ja sivistystyötä tehdään laajasti vapaan sivistystyön oppilaitoksissa ja kulttuuri- ja nuorisojärjestöissä. Tämän työn potentiaali osallisuus- ja vaikuttamiskokemuksen vahvistamisessa sekä polarisoitumis- ja eriarvoistumiskehityksen pysäyttämisessä on tärkeää tunnistaa myös kulttuuripoliittisessa selonteossa.

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, 040 726 7450

Sanna Saarela, toiminnanjohtaja, Suomen Harrastajateatteriliitto, sanna.saarela@shtl.fi, 050 092 8984

Anneliina Wevelsiep, pääsihteeri, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi, anneliina.wevelsiep@kansalaisfoorumi.fi, 050 590 0180

Orpon hallituksen leikkaussuunnitelmat nuorisoalan valtionavustuksiin ristiriitaisia hallitusohjelman harrastuskirjausten kanssa

Me nuorisoalalla sekä lasten ja nuorten harrastusjärjestöissä olemme pettyneitä hallituksen suunnitelmiin leikata opetus- ja kulttuuriministeriön jakamia valtionavustuksia kymmeniä miljoonia euroja ilman arviointia niiden vaikutuksista nuorten yhteisöllisyyteen ja hyvinvointiin ajassa, jossa lasten ja nuorten turvallisuuden tunne on järkkynyt. Näistä leikkauksista linjataan nyt hallitusohjelmassa kuvatun mukaisesti tänään 29.2. julkaistussa VM:n kehysehdotuksessa OKM:n hallinnonalalle arvioimatta niiden vaikutuksia.

Vaikuttaa siltä, että hallituksen kaavailemat rahoitusleikkaukset tullaan toteuttamaan ennen kuin mitään hallitusohjelmassa sovituista toimenpiteistä harrastamisen edistämiseksi ja koordinoimiseksi on edes aloitettu. 

Hallitusohjelmassa suunnitellaan valtionavustusten tason asteittaista alentamista vuosittain jopa 125 miljoonaa euroa vuoteen 2027 mennessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoisia tavoitteita liittyen nuorten hyvinvoinnin edistämiseen esimerkiksi harrastamisen avulla: ”Hallitus turvaa, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus vähintään yhteen mieluisaan harrastukseen. Lasten ja nuorten harrastamisen kokonaisuutta kehitetään yhteistyössä harrastustoimijoiden kanssa. Huomioidaan erityisesti ilman harrastusta olevat ja harrastuspudokkuudesta kärsivät lapset ja nuoret.” Ohjelmassa luvataan lisäksi selvittää harrastus- ja kerhotoiminnan rakenteiden ja rahoituksen kokonaiskuva. Myös vastikään lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa Valtion nuorisotyön ja -politiikan ohjelmaksi tunnistetaan harrastustoiminnan hyvinvointia lisäävä ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus.

Me harrastusjärjestöt kannustamme hallitusohjelman mukaisesti tarkastelemaan harrastustoimintaa kokonaisuutena sekä huomioimaan laadukkaan toiminnan vaatimat resurssit, jotta kaikkialla Suomessa voi harrastaa. Olemme huolissamme ehdotetuista leikkauksista niin nuorisotyön, kulttuurin kuin liikunnan valtionavustuksiin ja erityisesti niiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Ymmärrämme hyvin valtiontalouden heikot näkymät ja tarpeen tasapainottaa valtiontaloutta kaikilla toimialoilla, mutta peräänkuulutamme vaikutusten arviointia ja tarkkaa harkintaa ennen leikkausten toteuttamista. 

Leikkauksilla valtakunnallisten nuorisoalan järjestöjen valtionavustuksiin on suora vaikutus jo pandemian kolhimaan nuorten yhteisöllisyyteen ja harrastusmahdollisuuksiin. Leikatut eurot ovat suoraan pois harrastustoiminnasta ja näin ollen useampi nuori jää ilman harrastusta. 

Ilman turvallista vapaa-ajan yhteisöä oleva nuori on suuremman syrjäytymisen uhan alla ja tunnetusti yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle 1,5 miljoonaa euroa. Vaikka jokainen ilman harrastusta jäänyt nuori ei syrjäytyisi, puhutaan joka tapauksessa todennäköisesti tuhansista ilman harrastusta jäävistä nuorista. Leikkauksilla harrastustoimintaan onkin kallis hinta suhteessa saatuihin säästöihin, ja tätä hintaa maksettaisiin pandemian vaikutusten lisäksi pitkään. Tämä on suorassa ristiriidassa mm. hallitusohjelman tavoitteen kanssa taata jokaiselle lapselle ja nuorelle mielekäs harrastus. 

Mielestämme on ristiriitaista, että ministerit vakuuttavat sitoutuneisuuttaan hallitusohjelmaan, mutta samalla ajavat sellaisia rahoitusleikkauksia, jotka ovat ristiriidassa ohjelman tavoitteiden kanssa. 

Pidämme hallitusohjelman tavoitteita harrastamisen edistämisestä tärkeinä ja olemme mielellämme mukana näiden toteuttamisessa. Nyt ehdotetuilla leikkauksilla on kuitenkin arvaamattomat vaikutukset lasten ja nuorten harrastamiseen ja näemme riskin, että ilman vaikutusten arviointia ne vievät pohjan hallituksen muilta tavoitteilta.  

Lisätiedot

Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat ry, annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450

Kati Systä, vaikuttamistyön koordinaattori, Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry, kati.systa@partio.fi, puh. 044 740 6190

Annika Nevanpää, vaikuttamisen asiantuntija, Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi
annika.nevanpaa@nuorisoala.fi, puh. 0400 476 054

VANUPO vaatii kunnianhimoa ja realistisia resursseja

Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma on lakisääteinen, valtioneuvoston nelivuotiskausittain hyväksymä poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on edistää nuorten kasvu- ja elinoloja. VANUPO koskee kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria.

Uuden VANUPO-ohjelman valmistelu on loppumetreillä. Vuosille 2024-2027 tehtävässä ohjelmassa määritellään tärkeimmät nuoria koskevat valtionhallinnon tavoitteet ja toimenpiteet tulevina vuosina. Suomen Nuorisoseurat antoi lausunnon ohjelman luonnoksesta.

Yleisellä tasolla ohjelma on hyvin kiinni nyky-yhteiskunnan erilaisissa haasteissa ja ilmiöissä, joskin luonnos on keskeneräinen ja kunnianhimoton. Olemme kuitenkin iloisia useista kulttuuriin ja kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyvistä kirjauksista.

Luonnoksessa nuorten teatteritoimintaa aiotaan tukea osana kulttuurista nuorisotyötä, moninaista nuorten kulttuuriperinnön dokumentointia halutaan edistää ja osana lasten kulttuuritoimia käynnistetään kokeiluja, joilla lisätään 12-17-vuotiaiden nuorten kiinnostusta kulttuuritarjontaan ja taiteisiin.

Nämä ovat kaikki tärkeitä ja tarpeellisia toimia, joita tervehdimme ilolla. Myös harrastamisen roolin tunnustaminen hyvinvoinnin edistäjänä on positiivinen asia. Ohjelmaan on mm. kirjattu, että mielekäs vapaa-ajan toiminta vahvistaa nuorten mielen hyvinvointia.

Luonnos herättää kuitenkin myös huolta. Moni kirjaus kaipaa vielä tarkennusta siitä, miten tavoitteet käytännössä saavutetaan. Tällaisenaan ohjelma on ristiriitainen nuorisoalalle kaavailtujen budjettileikkausten kanssa, ja peräänkuulutamme päättäjiltä vastuuta varmistaa tavoitteille riittäviä resursseja niiden toteuttamiseen.

Valtuuston julkilausuma: Olemme vahvempia yhdessä

Huoli nuorten hyvinvoinnista on valtava. Koronapandemian, energiakriisin sekä Venäjän hyökkäyssodan ja Gazan sodan muodostamalla kolmoiskriisillä on merkittäviä vaikutuksia nuorten mielenterveyteen. Nuorten yrittäjyys ja talous NYTin kyselytutkimuksen mukaan 33 % peruskoulun ja toisen asteen oppilaista pelkää, että työelämä on itselle liian raskasta. Tulos on huolestuttava. ”Meidän on turha puhua turvallisuudesta ja energiakriisistä, jos menetämme 33 % nuorista”, eduskunnan varapuhemies ja Seinäjoen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Paula Risikko totesi Nuorisoseurojen valtuuston syyskokouksen iltavastaanotolla Seinäjoella 25.11.

Nuorten pahoinvointi on huomattu myös nuorisoseuroissa. Keskeneräisyyden sietäminen on vaikeaa ja paineet suoriutua täydellisesti ovat valtavat. Syitä ilmiön taustalla on useita. Koulutusjärjestelmämme puskee tekemään pitkäaikaisia päätöksiä hyvin nuorena, minkä lisäksi olemme tunnistaneet, että sosiaalinen media lisää suorituspaineita.

Nuorisoseuroissa nuorille annetaan kasvurauha. Meillä saa olla keskeneräinen, erehtyä ja yrittää uudelleen turvallisten aikuisten ympäröimänä. Kaikenikäisillä on rauha valita oma polkunsa ja kasvaa myös vastuullisiin tehtäviin.

Yhteisöllisyys on yksi peruspilareistamme. Nuorisoseurayhteisöä kuvataan usein ylisukupolviseksi nuorisoseuraperheeksi, joka kannattelee ja tukee myös vaikeina aikoina. Yhteisöön on saatettu lähteä mukaan jo lapsena ja edelleen eläkeikäisenä juuri ihmiset pitävät kiinni toiminnassa.

Fyysisenä kasvupaikkana toimii usein nuorisoseurantalo. Seurantalot saattavat näyttää ulkopuolisin silmiin siltä, että ne seisovat tyhjillään kaupunkikeskusten ulkopuolella, mutta todellisuudessa ne ovat täynnä elämää. Seuran oma talo on monelle ylpeyden aihe, joka sitoo eri ikäisiä paikallisia ihmisiä yhteen.

Seurantalot ovat avoimia kaikille iästä, sukupuolesta ja seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Kaikessa nuorisoseurojen toiminnassa noudatetaan turvallisemman tilan periaatteita. Näemme moninaisuuden vahvuutena, joka auttaa erilaisten ihmisten ja näkökulmien ymmärtämisessä.

Hallituksen suunnittelemat leikkaukset seurantalojen korjausavustusten määrään uhkaavat kaikkea tätä. Leikkauspäätös on lyhytnäköinen aikana, jolloin nuorten hyvinvoinnista tulee jatkuvasti lisää huolestuttavia uutisia ja nuoriin kohdistuu muutoinkin merkittävä määrä budjettileikkauksia.

Seinäjoella 26.11.2023

Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto