Category Archives for "Yleinen"

Navetanvintti täyttyi kansallispuvuista 30.6.2024

Jukkolanmäen Navetanvintti Lohtajalla valmiina idyllisen kansallispukunäytöksen alkuun. Kuva Tetiana Sameliuk.

 Lisää kuvia artikkelin lopussa.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen Lohtajalla, Kokkolassa sunnuntaina 30.6.2024. Tapahtuma keräsi yleisöä paikalle noin 150 henkilön verran! Lämmin kesäsää helli ja hikoilutti niin pukujen esittelijöitä kuin yleisöäkin, mutta se ei tunnelmaa latistanut!

Idean puuhanainen Eija Jukkola halusi tuoda juhlatilaksi muutetulle navetanvintille kansallispukujen, muinaispukujen sekä feresien ja tmp-asujen väriloistoa. Niin kutsuttu kansallispukujen tmp-käyttö tulee sanoista ”tuunaa mun perinne”, mikä tarkoittaa kansallispuvun osia käytettävän yhdistettynä tavanomaiseen arki- tai juhlapukeutumiseen.

Kansallispukunäytöksessä yleisö sai seurata pukuesittelyä pöytien ääressä istuen ja samalla kahvion tuotteista nauttien. Pukuesittelyä säesti haitarimusiikilla Juha Orjala soittaen paikallisia pelimannikappaleita, mutta myös karjalaisia kansansävelmiä ja muita kappaleita. 

Tapahtuman tarkoituksena oli tarjota lisäksikansallispukutietoutta ihanassa, perinteikkäässä maalaismiljöössä sekä rohkaista ihmisiä käyttämään kansallispukuja ja niiden osia. Yhteensä esiteltävänä oli yli 40 asukokonaisuutta, joita esittelivät ihan tavalliset ihmiset, lapsista ja nuorista ikäihmisiin. Kansallispukuja oli kantamassa myös moni ensikertalainen sekä myös ulkomaalaistaustainen. Tämä oli myös hyvä esimerkki siitä, ettei oma syntyperäsi tai asuinpaikkakuntasi määritä sitä, voitko käyttää minkäkin alueen kansallispukua tai pukua ylipäätään! Osa esiintyjistä oli tehnyt pukunsa itse, osa saanut perintönä. Kaikissa puvuissa ei välttämättä ollut kaikkia niihin kuuluvia osia tai vaikkapa juuri oikeanlaisia sukkia tai kenkiä, sillä kansallispukukokonaisuuden työstäminen tai hankkiminen on prosessi, joka vaatii kärsivällisyyttä, aikaa ja rahaa, joskus myös suotuisia sattumuksia.

Näytöksen nuorin kansallispukumalli oli parivuotias Kaustisen kansallispuvun liivissä. Tytöillä yllään Eija Jukkolan suunnittelemat ja valmistamat mukaelmat viikinkiajan eli  Suomessa rautakauden aikaisista muinaispuvuista.  Kuva Tetiana Sameliuk.

Kansallispuvun hankkiminen ja käyttö edustavat kuitenkin kestävää kehitystä, ekologisen, taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuurisen osa-alueilla, sillä kansallispuvut tehdään useimmiten luonnonmateriaaleista, paikallista ja kansallista käsityötaitoa kunnioittaen. Se kestää aikaa ja on sopiva vaate ja asukokonaisuus juhlaan kuin juhlaan muotivirtauksista riippumatta; samaa pukua voi käyttää useampi sukupolvi! Puku liittää käyttäjänsä kulttuuriperinteeseemme ja saa kokemaan yhteyttä menneiden sukupolvien elämään ja kansalliseen historiaamme. Kansallispuku ui vastavirtaan ajassamme, jossa kertakäyttökulttuuri ja tekstiilien halpatuotanto värittävät katukuvaa.

Kansallispukuja alettiin laatia 1800-luvun lopulla, jolloin perinteinen alueelle tyypillinen pukeutuminen oli jo vanhanaikaista. Tuolloin kuitenkin alettiin kerätä ja tallettaa vaihtelevalla menestyksellä käytöstä poistuneita, perinteisiä 1700- ja 1800-lukujen maalaisväestön juhlavaatteita. Useiden kansallispukujemme esikuvat, vaatekappaleet, kangaspalat ja asusteet löytyvätkin kansallis- ja maakuntamuseoiden kokoelmista. (lähde: https://sukkulallajaneulalla.blogspot.com/2014/08/tarkistettu-kansallispuku-mika-ja-miksi.html)

Monet nykyään käytössä olevat kansallispuvut ovat niin sanottuja tarkistettuja pukuja, mikä tarkoittaa vuonna 1979 perustetun Suomen kansallispukuneuvoston ja sittemmin, vuodesta 2010 toimineen kansallispukukeskuksen asiantuntijoiden tutkimia ja esikuvien mukaan laatimia pukuja. Joistakin puvuista on siis olemassa niin sanottuja vanhoja versioita sekä uudempia, tarkistettuja versioita. Käypiä kansallispukuja kaikki tyynni.

Jyväskylässä, Suomen käsityön museon yhteydessä sijaitsevassa kansallispukukeskuksessa työskentelee kansallispukukonsultti. Paikan päällä on myös nähtävillä useita kansallispukujamme. Kansallispukuja kootaan ja tarkistetaan yhä. Yleensä kyseessä on ryhmätyö, jota tehdään yhteistyössä kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin ja tilaajayhteisön, esimerkiksi kotiseutuyhdistyksen tai nuorisoseuran kanssa.

1990-luvun lopulla Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura toimi vetäjänä mittavassa kansallispukujen tarkistushankkeessa Haapajärven-Reisjärven, Keski-Pohjanmaan miehen ja naisen, Kalajokilaakson sekä Kokkolan seudun kansallispukujen osalta. Nämä puvut olivat mukana myös Jukkolanmäen Navetanvintin näytöksessä. Yksi näytöksen malleista oli myös kyseisessä hankkeessa mukana ollut nuorisoseuran kansallispukuvastaava, Seija Mattila.

Keski-Pohjanmaan maakunnan naisen ja miehen kansallispuvut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Haapajärven-Reisjärven kansallispuvut. Puvun eri versioissa tummempaa ja kirkkaampaa flammukuvioista villakangasta sekä hame mustaa kamlottia. Mikäli röijy on kirkkaampaa väriä, on hame tummempaa ja toisinpäin. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Kokkolan seudun kansallispuku edustaa sekä suomalaista että suomenruotsalaista pukeutumista ja siksi sen nimi on myös Gamla Karlebynejdens kvinnofolkdräkt. Asuun kuuluu valkoinen liinalakki.  Kuva Tetiana Sameliuk.

Kalajokilaakson kansallispuvussa harvinainen empire-tyylinen vyötärölinja, lampaanlapahihoja pidetään yleensä ylösvedettynä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kokkolan kansallispuku. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Munsalan puku on kuin Kokkolan puvun sininen sisar.  Kuva Tetiana Sameliuk.

Mukaelma Öjan puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Siikajokilaakson pukuun kuuluu suurehko solki ja avainkokka. Kuva Tetiana Sameliuk.

Peräpohjolan puku on yksi suosituimmista kansallispuvuistamme, jossa edessä punaiset paritaskut. Kuva Tetiana Sameliuk.

Etelä-Pohjanmaan eli Härmän kansallispuku on värikäs ja myös yksi yleisimpiä ja suosituimpia suomalaisia kansallispukuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Karstulan pukuja sekä Karstulan poikien liivejä esittelivät nuoret mallit yhdessä Kaustisen puvun liiveihin sonnustautuneiden pikkumiesten kanssa. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Pojilla yllään perinteinen pohjalainen helavyö. Karstulan pukuun kuuluu kuitenkin tähtihelavyö. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Jurvan pukuun ei kuulu esiliinaa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Jalasjärven kansallispuvussa on näyttävä kirjailtu tasku sekä levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuortaneen kuoropuku on suunniteltu jo sata vuotta sitten kuorolaisten yhtenäiseksi kansallispukumaiseksi asuksi. Saman tyyppinen asu on myös Alavuden kuoropuku. Kuva Tetiana Sameliuk..

Lapuan kansallispuvussa on ainutlaatuinen liivin etuosa. Kuva Tetiana Sameliuk.

Keski-Suomen kansallispuvussa on korkea hapsureunainen pystykaulus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Sääksmäen kansallispuvussa kaunis kukkakuosi, joka on tullut tunnetuksi myös Pauligin Paula-tytön asuna. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Hämeen kansallispukuun kuuluu aikuisen naisen päähineenä valkoinen tanu. Kuva Tetiana Sameliuk.

 Valkealan puvussa on näyttävä hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tammelan kansallispukuun kuuluu myös levyriipus. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kiteen kansallispuvussa edessä tasku ja paidassa pieni hopeasolki. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kaukolan kansallispuku on erittäin suosittu puku, aikuisen naisen päähineenä on suurhuntu, joka sidotaan päähän rengasmaisen sykerön päälle. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuuterin kansallispuku on myös yksi suosituimmista karjalaisista puvuista, siinä on kauniita värikkäitä yksityiskohtia. Pukuun ei ole nimetty aikuisen naisen päähinettä, mutta yleisesti käytetään tinanastoin tai helmin koristeltua säppäliä. Kuva Tetiana Sameliuk.

Kuten muidenkin kansallispukujen kanssa, hiukset voi kietoa kauniisti nutturalle. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Rovaniemen kansallispuvun (vas.) liivin kiinnittimissä on lappalaismalliset hakaset. Kuva Tetiana Sameliuk.

 Rautjärven puvun esiliinassa on näyttävät vaakaraidat. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Keski-Karjalan Sortavalan puvussa aikuisen naisen päähineenä liinalakki, neidon päähineenä kovetettu pinteli. Kuvat Tetiana Sameliuk.

Räisälän kansallispukua pidetään ehkä Suomen vanhimpana kansallispukuna. Kuva Tetiana Sameliuk.

Feresit mukailevat ortodoksinaisen pukeutumista ja niistä on tullut suosittuja kuoro- ja kansantanssiasuja. Kuva Tetiana Sameliuk.

Tuukkalan muinaispuvut perustuvat hautalöytöihin 1000-luvulta, jolloin ennen kristinuskoa vainajat haudattiin juhlavaatteissaan. Kuva Tetiana Sameliuk.

Euran muinaispuvun teki tunnetuksi presidentti Tarja Halonen linnan juhlissa 2001. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkolan suunnittelema ja tekemä mukaelma viikinkiajan eli rautakauden puvusta, jonka hän teki miniälleen lahjaksi. Päällyspuku on värjätty kiviaidasta rapsutetulla jäkälällä eli kiventieralla. Kuva Tetiana Sameliuk.

Riitta Hirven täyspellavainen mukaelma saman aikakauden puvusta. Kuva Tetiana Sameliuk.

Eija Jukkola itse suunnittelemassaan ja kutomassaan noin 1000-luvulle sijoittuvassa muinaispuvussaan lastenlastensa kera. Korut on valittu yhdessä Kalevala-korun asiantuntijan kanssa. Kuva Tetiana Sameliuk.


Kiitokset kaikille näytöksen toteutukseen osallistuneille sekä yleisölle! Tehdään tästä jokavuotinen perinne!

Kulttuuria, perinteitä – elävää kulttuuriperinnettä!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjesti yhteistyössä Jukkolanmäen Navetanvintin kanssa kansallispukunäytöksen 30.6.2024 Lohtajalla. Artikkeli tapahtumasta TÄÄLLÄ!

Kesällä 2023 Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura oli järjestämässä Kansanlaulukirkkoa ja samassa yhteydessä kansallispukutuuletusta Ylivieskassa juhannuspäivänä 25.6.2023. Kuvia tapahtumasta Facebook-sivuillamme. 

Suuri Kansallispukunäytös järjestettiin puolestaan 24.9.2022 Ylivieskan Akustiikassa. Artikkeli ja kuvia näytöksestä TÄÄLLÄ.

Nuorten ideoima Mopomiitti & Eero Syrjänen show keräsi kaikenikäisiä katsojia!

Helmikuisena iltana erään nuoren paperilapulle raapustamasta ideasta lähtenyt projekti huipentui toukokuussa 2023, äitienpäivän aattona lailliseen mopomiittiin ja seinäjokisen stunt-kuski ja some-julkkis Eero Syrjäsen ajonäytökseen.

Eero Syrjänen vieraili Kälviällä 13.5.2023. Lisää kuvia tapahtumasta artikkelin lopussa.

Mopomiitti tarkoittaa mopoilijoiden ja mopoilusta kiinnostuneiden kokoontumista (engl. meet=kokoontua, tavata). Yleensä kokoontumisissa ajetaan letkassa ja esitellään ajotaitoja esimerkiksi etupyörä ylhäällä ajaen, eli keulien. Monet tällaiset mopomiitit ovat nuorison järjestämiä, vapaamuotoisia ja periaatteessa laittomia, sillä poliisin ohjeistuksen mukaan korkean riskin toimintaa ja suuria väkimääriä sisältävät tapahtumat tulisi järjestää organisoidusti, mm. vastuu- ja turvallisuusasiat huomioiden.

Nuorten osallisuuden nimessä lähdettiin kuitenkin heidän kanssaan toteuttamaan hurjalta kuulostavaa ideaa lakipykäliä noudattaen. Oppilaitosyhteistyön myötä päästiin myös koululle kokoustamaan ja keräämään hyödyllisiä ideoita ja rakentamaan esimerkiksi tapahtuman sisällön runkoa yhdessä nuorison kanssa. Kevään myötä tehtiin ilmoitus yleisötapahtumasta poliisille, meluilmoitus, kadunkäyttölupa- ja musiikkilupahakemus, jätehuoltosuunnitelma, elintarvikemyynti-ilmoitus sekä hiottiin pelastussuunnitelmaa, luotiin mainoksia, laadittiin tapahtuman pohjakarttaa, haettiin sponsoreita ja laadittiin tiedote. Useissa kokouksissa oli mukana yhteensä noin parikymmentä nuorta, mutta erityisesti projektissa kantoivat vastuuta yläkouluikäiset Manu Sammalkangas, Remus Pöppönen ja Eero-Veikko Nissilä.


Tapahtuma sisälsi Syrjäsen huikean ajonäytöksen lisäksi myös mopojen arvostelukilpailun, missä Syrjänen arvosteli mopoja ja niistä valittiin omaperäisin, ”mintein” eli hienoin sekä rumin! Voittajat saivat paikallisten alan yritysten lahjoittamia tuotteita. Lisäksi palkittiin tapahtuman ”Teräspakarana” kaikkein pisimmän matkan päästä saapunut ylivieskalainen osallistuja. Myös Kokkolan Urheiluautoilijat tarjosivat yleisölle mielenkiintoisen mahdollisuuden ajaa kauko-ohjattavilla RC-autoilla.

Poikkeuksellinen nuorisotapahtuma oli monialaisen yhteistyön tulos. Team Herlevi mahdollisti tapahtuman järjestämisen asfaltoidulla piha-alueellaan, missä moponrenkaiden sutimisesta syntyneitä jälkiä ei tarvinnut pahoitella. Paikallisten nuorisoseurojen aktiiviset jäsenet Kaustisen Salonkylästä, Kälviän Välikylästä, Lohtajan Alaviirteeltä ja Marinkaisista sekä Perhosta antoivat oman panoksensa talkootehtävien muodossa. Merkittävässä roolissa olivat kälviäläinen Jukka HIlli, Keski-Pohjanmaan Moottorikerhon edustajat Masa Siirilä ja Alpo Sammalkangas. Opinnäytetyötään tekevät yhteisöpedagogiopiskelijat Sina Roinesalo ja Theo Puronlahti kuuluivat niin ikään tapahtuman tekemisen kantaviin hartiavoimiin. Myös yhteistyö- ja sponsorointituki muiden paikallisten organisaatioiden ja yritysten taholta oli merkittävää. Ainutlaatuiset hetket tallentuivat valokuviksi Kpedun opiskelijoiden toimesta. Nuorten mukanaolo ja motivaatio olivat kokonaisuudessaan projektin kantava voima.


Oli ilahduttavaa havaita, kuinka moninaista tukea oli tarjolla ja että talkoohenkeä löytyy yhä yhteisöllisyyden ja nuorisotoiminnan hyväksi. Tapahtuma keräsi Kälviältä ja lähialueilta väkeä yli odotusten, arvioiden mukaan yli 800 henkeä! Ilmassa oli oikean moottoriurheilutapahtuman tuntua suoja-aitoineen, varikkotelttoineen, myyntikojuineen, tietenkin moottorin pärinän säestyksellä.

Poikkeuksellista tapahtumassa oli erityisesti se, että tapahtuma keräsi paikalle nuorisoa mutta toi myös yhteen eri sukupolvia ja ihmisiä erilaisista taustoista. Niin alakouluikäiset, teinit, vanhemmat kuin myös varttuneempi väki seurasivat yhtäläisen uteliaisuuden vallassa ajopeleillään taituroivaa Syrjästä, humoristista mopojen arvostelukilpailua ja moponuorison temppuilua suljetulla alueella. Tapahtumaa varten aidoilla suljettu alue mahdollisti myös alaikäisen kortittoman kuskin osallistumisen vanhempien ollessa paikalla ja mopon vakuutusten ollessa kunnossa.

Tapahtuman toteutuminen ja onnistuminen ovat osoitus hulvattoman idean mahdollisuudesta toteutua yhteistyön ja osallisuuden myötä. Pääorganisaattori Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran puolesta on ilo todeta, että nuo samat kantavat teemat vaikuttavat yhä tänäkin päivänä, kuin yli 140-vuotisen nuorisoseuraliikkeen historian alkuvaiheillakin. Ajat ovat muuttuneet ja yhteisöllisyyden sekä nuorisotoiminnan ilmenemismuodot ovat tulleet yhä moninaisemmiksi, mutta sen kaiken pohjalla vaikuttaa yhdessä tekeminen, sekä ponnistelu yhteisten tavoitteiden toteuttamiseksi.

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura kiittää kaikkia yhteistyötahojaan, talkoolaisia, sponsoreita ja sekä tapahtumaan osallistunutta yleisöä! Kuvia ja videoita tapahtumistamme pääsee seuraamaan KeskiPohjanmaan Nuorisoseuran Instagram-tililtä @keskipohjanmaans sekä Facebookissa @KeskipohjanmaanNS 

Järjestäjä: Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry / Real life link -hanke (Aluehallintovirasto)

Käläviäläiset nuoret: Eero-Veikko Nissilä, Remus Pöppönen ja Manu Sammalkangas

Vastuuhenkilöt: Jukka HIlli, Jonna Kastell-Klapuri, Theo Puronlahti, Sina Roinesalo ja Masa Siirilä



Eero Syrjänen show & Mopomiitti Kälviällä 13.5.2023!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry järjestää yhdessä kälviäläisten nuorten ja yhteistyötahojensa kanssa ”mopomiitin”, jonka yhteydessä myös stunt-kuski Eero Syrjäsen ajonäytös sekä mopojen arvostelukilpailu lauantaina 13.5.2023 klo 17:00-20:00 Kälviällä osoitteessa Uusi Teollisuustie 4, 68300 Kälviä. Tapahtuman idea on lähtöisin nuorilta ja he osallistuvat aktiivisesti tapahtuman suunnitteluun, valmisteluihin ja toteutukseen.  


Eero Syrjänen on turkulainen stunt-kuski, joka esiintyy ja jakaa videoitaan sosiaalisessa mediassa, missä hänellä on kymmeniä tuhansia seuraajia. Tapahtumaan odotetaan saapuvaksi ainakin noin 200-300 nuorta.  


Mopojen arvostelukilpailussa Syrjänen arvostelee osallistujien mopoja ja haastattelee niiden omistajia, minkä perusteella hän valitsee esimerkiksi minteimmän, rumimman ja omaperäisimmän menopelin. Lisäksi kaikkein pisimmän matkan päästä saapunut osallistuja palkitaan "Teräspakara" -palkinnolla. Arvostelukilpailuun tulee ilmoittautua ennakkoon viestillä Instagramissa tai numeroon 0443425220. Viestiin osallistujan etu- ja sukunimi sekä puhelinnumero. 


Järjestäjätaho Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura vastaa tapahtuman organisoinnista ja hallinnosta. Tapahtuma on osa Aluehallintoviraston rahoittamaa maakunnallista Real life link-hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä nuorten osallisuutta. 


Tapahtuman toteuttamisen ovat mahdollistaneet sponsoroinnin tai yhteistyön merkeissä seuraavat tahot:


Alaviirteen Nuorisoseura ry

Autoliike Kaarax Oy

CAP-Autokoulu

Ekokuljetus JNH Oy

Keski-Pohjanmaan Moottorikerho ry

KIP Service

Kokkolan Urheiluautoilijat ry

Kokkolan Tarvikekeskus Oy

Kokkolan Varaosakeskus Oy

Kokkolan Moottorihiomo

KonekariKuljetus Oy

Kälviän Lions Club

Kälviän Vapaaehtoinen Palokunta ry

K-Market Kälviä

Pekan Pizza

SH Sound's

Team Herlevi

Terveyshoitola Johanna

Välikylän Nuorisoseura



Vuoden 2023 keskipohjalainen nuorioseura ja nuorisoseuralainen valittu!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura jakoi alueellisia tunnustuksia kevätkokouksessaan Pulkkisen-Haukilahden Nuorisoseurantalolla Vetelissä lauantaina 15.4.2023. Vuoden keskipohjalaiseksi nuorisoseuraksi valittiin Karhi Nuorisoseura Lohtajan Karhista ja Vuoden nuorisoseuralaiseksi Jukka Hilli Kälviän Välikylän Nuorisoseurasta.  

Välikylän Nuorisoseuralla Vuoden 2023 keskipohjalaisen nuorisoseuralaisen kunniakirjaa Jukka Hillille luovuttamassa Manu Sammalkangas, joka on TET-jaksollaan Keski-Pohjanmaan Nuorisoseurassa.


Kälviän Välikylän Nuorisoseura on aktiivinen kulttuuri- ja kylätoimija, jonka kantavana toimijana Jukka Hilli on ollut jo yli puolet elämästään. kotikylänsä nuorisoseuran toimintaan hän tuli mukaan teini-iässä ja johtokunnassa hän on vaikuttanut lähes siitä asti, milloin puheenjohtajana tai muissa luottamustoimissa! Jukka on innokas kulttuuri- ja kotiseutuhistorian harrastaja ja laatinut sekä ohjannut useita näytelmiä ja esiintynyt niissä. Jukalle talkootyö ja naapuriapu ovat elämäntapa ja se näkyy aktiivisuutena ja innokkuutena osallistua myös keskusseuran toimintoihin. Kuluneen vuoden aikana hän on muun muassa ollut mukana nuorten osallisuutta edistävässä hanketoiminnassa Kälviällä sekä tapahtumien järjestämisessä.  

Vuoden 2023 nuorisoseuran kunniakirjan vastaanottivat Karhin Nuorisoseurasta Kimmo Alanko, Jari Karhula ja Jani Huhtala.


Pitkän hiljaiselon jälkeen kevättalvella 2022 aktivoitunut Karhin Nuorisoseura Lohtajalla on saavuttanut lyhyessä ajassa paljon. Heti järjestäytymisensä jälkeen seuran uusi hallitus organisoi pääsiäiskokkotapahtuman ja useita talkoita ja tilaisuuksia seuratoiminnan edistämiseksi. Talkootyönä toteutetut nuorisoseurantalon kuntokartoitus ja korjaussuunnitelma tuottivat tulosta ja seura pokkasi tänä vuonna yhden Suomen suurimmista Kotisetuliiton jakamista korjausavustuspoteista, 50 000 euroa. Nuorisoseurantalon läheisyydessä sijaitsevat luontoreitistöt ovat saaneet lisäarvoa tontille rakennetusta laavusta, mikä myös on Karhin nuorisoseuralaisten aktiivisuuden tulos. Karhin Nuorisoseuran tapahtumissa on runsaasti eri-ikäisiä osallistujia ja organisoinnista huokuu iloinen yhdessä tekemisen meininki.  


Vuonna 2022 vuoden nuorisoseuraksi valittiin Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura ja vuoden nuorisoseuralaiseksi samaisesta seurasta Mikko Huuskonen. Kyseinen nuorisoseura on rakentanut katetun kesäteatterin katsomoineen Nuorisoseurantalon yhteyteen ja se remontoi taloaan parhaillaan. Seuran harrastajateatteri on toteuttanut useita monipuolisia teatterispektaakkeleita, jollaisia on jälleen luvassa tulevana kesänä.  

Real life link -hanke osallistaa nuoria!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura järjestää alueellaan kattavasti nuorisolähtöistä toimintaa ja tapahtumia yhteistyössä paikallisseurojensa kanssa osana Aluehallintoviraston rahoittamaa Real Life Link -hanketta. Ohessa ilmoituksia kevään 2023 tapahtumista.

Tulevat tai käynnissä olevat tapahtumat / toiminnot:

Menneet tapahtumat / toiminnot:

Väriloistoa ja perinnetietoutta Ylivieskan Kansallispukunäytöksessä!

Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry järjesti kattavan kansallispukunäytöksen lauantai-iltapäivänä 24.9.2022 Ylivieskan Kulttuurikeskus Akustiikassa.


 Kansallispukunäytöksen suunnittelijana toimi seuran kansallispukuvastaava Seija Mattila, joka laati tapahtumalle hankesuunnitelman. Tapahtumaan haettiin Keski-Pohjanmaan Kulttuurirahaston avustusta ja saatiin 2000 euroa vuonna 2021.

Kansallispukunäytös oli alun perin tarkoitus järjestää syksyllä 2021, mutta koronan aiheuttaman tilanteen vuoksi se siirrettiin tammikuulle 2022. Tilanne oli kuitenkin tuolloin yhä mahdoton koronarajoitusten suhteen, joten seuraavaksi ajankohdaksi päätettiin syyskuu 2022.


Tapahtumaa suunniteltiin yhteistyössä Ylivieskan kaupungin kulttuurijohtaja Katriina Leppäsen sekä sittemmin vt. kulttuurijohtaja Terhi Saarimaan, Jyväskylässä sijaitsevan Suomen Kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultin Taina Kankaan sekä paikallisseurojen toimijoiden kanssa. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran palkattua toiminnanohjaajan, Jonna Kastell-Klapurin elokuussa 2021 ryhtyi tämä myös työskentelemään tapahtuman organisoinnin parissa.

Tavoitteena oli tuottaa monipuolinen kattaus kansallispukutietoutta, missä pääpaino olisi suomalaisten kansallispukujen esittelyssä, mutta myös niihin liittyviä valmistustapoja ja kulttuuria haluttiin tuoda esiin. Näytöksen yhteydessä esiintyivätkin Kaustisen Nuorisoseura Ottosten junioreiden kansantanssiryhmä sekä nuorisoseuralähtöinen kansanmusiikkiyhtye Borduna.


Näytöksen väliajalla oli puolestaan mahdollisuus ruokailla, kahvitella sekä tutustua oululaisen Leena Korven työnäytökseen tykkimyssyn kopan valmistamisesta, kokkolalaisen Mervi Annalan työnäytökseen pitsinnypläyksestä sekä lappeenrantalaisen suutarimestari Ari Tylli työnäytökseen supikkaiden valmistuksesta. Tykkimyssyn päällystämistä esittelemään kutsuttu Sari Sallila Iitistä joutui perumaan tulonsa sairastumisen vuoksi. Samassa tilassa työnäytösten kanssa oli myös Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran kansallispukuaiheista tuote- ja arpamyyntiä, sekä kauhavalaisen Iisakki Järvenpään puukkotehtaan esittely- ja myyntipöytä ja reisjärvisen Seija Uusimäen tuohitöitä myynnissä. Tapahtumaa valokuvasi harrastevalokuvaaja Olavi Alatalo Raahesta. Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura hankki provisiota vastaan myyntipöytäänsä myyntiin kansallispukuaiheisia sateenvarjoja ja tuubihuiveja Karjalaiselta Nuorisliitolta sekä mm. kansallispukuaiheisia korvakoruja Taidetalo Soverolta Eurasta.


Kansallispukunäytöksen käsiohjelmavihkoseen hankittiin pääsääntöisesti kansallispukuaiheisiin toimintoihin kytkeytyneitä mainoksia alan toimijoilta. Tapahtumaa mainostettiin sanomalehdissä, radiossa ja sosiaalisessa mediassa sekä ilmoitustauluilla kulttuurisen Keski-Pohjanmaan alueella. Kansallispukunäytöksestä laadittiin myös englanninkielinen mainos, jota jaettiin ilmoitustauluilla Kokkolan alueella. Tapahtuman sivistävän ja tiedonannollisen luonteen vuoksi sille haettiin ja saatiin myös kurssitukea koulutusorganisaatio Kansalaisfoorumilta.  

Kansallispukunäytös keräsi kiitettävää palautetta siihen osallistuneilta, niin kävijöiltä, vierailijoilta kuin yhteistyökumppaneiltakin. Lipun ostaneen yleisön määrä oli tosin harmillisen alhainen jääden alle sadan myydyn lipun. Tähän saattoi vaikuttaa merkittävästi koronan jälkimainingit sekä lippujen hinta. Myös huolimatta runsaasta tiedottamisesta olisi tapahtuman mainonta voinut tavoittaa ihmisiä vähän paremmin. Kokonaisuudessaan kansallispukunäytös oli kuitenkin onnistunut, monialainen ja eri ikäisiä yhteen tuova kulttuuriperintöä ja kulttuuriharrastamista esittelevä tapahtuma. Se mahdollisti verkostoitumista, kansallispukutietämyksen lisääntymistä, nuorisoseura- ja kulttuuritoiminnan esittelyä ja näkyvyyden laajentamista sekä ylisukupolvista kohtaamista.

Kansallispukujen esittely tapahtui pääsääntöisesti vapaaehtoisten kansallispukujen omistajien ja esittelijöiden pukeutuessa ilmoittamiinsa pukuihin ja astellessa esiintymislavalle kansallispukukonsultin selostaessa kunkin puvun ominaisuuksista. Esittelijöitä ja pukuja otettiin vastaan netti-ilmoittautumisten kautta kesästä 2021 alkaen. Heihin oltiin yhteydessä puhelimitse ja sähköpostitse. Pukujen esittelijöitä oli yhteensä 64 ja eri pukuja yhteensä 44. 

Toiminnanohjaajan terveisiä!

Hei!

Aloitin työni Keski-Pohjanmaan Nuorisoseuran osa-aikaisena toiminnanohjaajana elokuussa. Työ on edennyt huimaa vauhtia syksyn myötä sekä perehtymisen, että konkreettisen toiminnan merkeissä. Moniulotteiseen nuorisoseuratoimintaan on mielenkiintoista päästä sisälle. Koen toiminnan kehittämisen ja paikallisseurojen toimintaedellytysten tukemisen jännittävänä haasteena, missä saa käyttää luovuuttaan ja organisointitaitojaan, mutta oppii koko ajan myös uutta. Yhteisöllisyys ja yhteistyön merkitys korostuu; verkostoituminen avaa kanavia ja mahdollisuuksia luoda vakaata ja perusteellista kehitystä. 

Elo-syyskuussa otin yhteyttä paikallisseuroihin puhelimitse, sähköpostitse ja seurakirjeellä. Seurantalojen korona-avustuksen hakeminen oli myös heti alkuun yksi akuutti asia, minkä eteen sain alkaa toimimaan ja avustaa hakemuksien ja Suomi.fi-valtuuksien hankkimisessa seuratoimijoille.

Syksyn seurakäynneillä olen päässyt tutustumaan nuorisoseuralaisiin ja nähnyt paikallisia nuorisoseurantaloja. Sittemmin pestini alkuun ovat mahtuneet myös Suomen Nuorisoseurojen liiton työntekijäpäivät syyskuussa sekä valtakunnallinen Nuorisoseurakokous lokakuussa, mihin osallistuimme viiden eri paikallisseuran edustajien kanssa etäyhteydellä. Saimme olla yhdessä kaikkialla Suomessa vaikuttavien nuorisoseuralaisten kanssa hiomassa muun muassa liiton uutta strategiaa eli toiminnan päälinjoja ja suuntaviivoja. 

Joissain yhteyksissä olen kuullut puhuttavan myös toiminnanjohtajasta, mutta koen itse työni virallisen toiminnanohjaaja-nimikkeen luontevammaksi, sillä se kuvastaa paremmin työni palvelevaa luonnetta. En ole ylempää johtamassa, vaan rinnalla kulkemassa, apuna ja tukena. Mukava palaute paikallisseurojen suunnalta onkin ollut kuulla, että toiminnanohjaajan toimen myötä on koettu, ettei olla seuratoiminnan kanssa yksin. Hyvänä perustana työni aloittamiselle on ollut viime vuonna päättynyt kehittämishanke, minkä turvin paikallisseurojen ja kesksusseuran yhteyttä on vahvistettu ja tietoja ja käytänteitä saatettu ajantasalle. Tästä olen kiitollinen keskusseuran aktiivisille toimijoille.

Nuorisosseuratoiminta on osallistavaa, yhteisöllistä, monimuotoista ja tasa-arvoista. Koen alueellisen nuorisotyön ja -toiminnan kehittämisen tärkeäksi, sillä kasvatustyö ja nuorison osallisuuden edistäminen ovat näin viiden lapsen äitinä sydäntäni lähellä. Yhteisöpedagogin/kirkon nuorisotyönohjaajan koulutukseni tuo näkemystä myös kokoavan, ylisukupolvisen harrastustoiminnan tukemiseen. Aiempi koulutukseni kansainvälisen liiketalouden ja yritystoiminnan saralta antavat eväitä myös halinnollisten ja taloudellisten asioiden hoitoon. Kansainvälisen kokoemukseni myötä pyrin kehittämään nuorisoseuratoimintaa myös kotikansainvälistymisen sekä ulkomaalaista syntyperää olevien ihmisten integroitumisen edistämiseksi.

Arvostan yhdistystoimintaa ja sitä vapaaehtoistyötä, mitä nuorisoseurojen jäsenet tekevät.  Koen yhteisöllisyyden tärkeänä sivistävänä, osallistavana ja hyvinvointia lisäävänä toimintana. Puhun kokemuksesta, sillä olen ollut ja olen edelleen itsekin mukana kansalaistoiminnassa yhdistysten, urheiluseurojen ja seurakunnan vapaaehtoistyön kautta. Voin siis samaistua niihin haasteihiin ja tilanteisiin, mitä paikallisseurat kohtaavat sekä hyödyntää myös kokemustani kansalaistoiminnan kentältä. Toivonkin paikallisseurojemme jäsenten olevan minuun yhteydessä matalalla kynnyksellä kaikkiin seuratoimintaan ja -työhön liittyvissä asioissa!

Yhdistysterveisin,

Jonna Kastell-Klapuri

Toiminnanohjaaja, Keski-Pohjanmaan Nuorisoseura ry