Valtakunnallista seurantalopäivää vietetään jälleen 7.-8.9.2024. Päivät ovat osa Euroopan laajuisia Kulttuuriympäristöpäiviä.
Seurantalopäivä nostaa esiin kaikenlaisia seurantaloja, jotka toimivat tärkeinä kokoontumis-, harrastus- ja juhlapaikkoina ympäri Suomen. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Viikonloppu onkin loistava tilaisuus kutsua lähialueen asukkaat käymään talolle avoimien ovien tai muun tapahtuman yhteydessä.
Sadat nuorisoseurantalot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Monella paikkakunnalla talo toimii nuorisoseuratoiminnan ytimenä – turvallisena paikkana, jossa voi olla oma itsensä tutun yhteisön ympäröimänä. Oman alueen nuorisoseurantalon tärkeydestä kertoo se, että moni haluaa yhä rakentaa uuden talon esim. palossa tuhoutuneen tilalle.
Nuorisoseurantaloja ylläpidetään lähes poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin. Suurin osa taloista on puurakenteisia ja useita vuosikymmeniä vanhoja, joten niistä huolehtiminen ei ole aina helppoa, mutta sitäkin tärkeämpää. Moni nuorisoseurantaloista on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita, ja jo siitä syystä säilyttämisen arvoisia.
Kiitos sinulle, joka varmistat, että talon ovet ovat iltaisin lukossa, sinulle, joka haet rahoitusta kattoremonttiin, sinulle, joka osallistut syystalkoisiin – kaikille teille, jotka olette nuorisoseurantalojen puolella! Ilman nuorisoseurantaloja monelta puuttuisi turvallinen paikka olla ja harrastaa.
Lue seurantalotoimijoille tarjoamastamme tuesta
Tutustu seurantaloihin Seurantalot.fi-palvelussa
Lataa ja tulosta turvallisemman tilan periaatteet nuorisoseurantalolle
Suomalainen seurantalojen korjausavustusjärjestelmä on saanut Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon (European Heritage Awards/Europa Nostra Awards). Korjausavustusjärjestelmä on ollut korvaamaton useiden nuorisoseurantalojen ylläpitämisessä vuosien varrella.
Palkinnon myöntäjä arvostaa erityisesti sitä, kuinka kansalaiset itse pitävät Suomessa yllä paikallisyhteisöjen ainutlaatuista kulttuuriperintöä. ”Avustusohjelma tuo esiin kulttuuriperinnön suuren merkityksen yhteisöilleen. Keskittymällä paikalliseen kulttuuriperintöön se auttaa vahvan paikallistunteen luomisessa ja tukee niiden ihmisten kollektiivista hyvinvointia, joille nämä rakennukset ovat keskeinen osa yhteisöllistä elämää”, valintaraati toteaa perusteluissaan.
Raati pitää lisäksi kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin menestyksekästä yhteistyötä ansiokkaana. ”Vahva keskinäinen vuorovaikutus sekä jatkuva sitoutuminen paikallisyhteisöjen ja viranomaisten puolelta ovat todella vaikuttavia, samoin laajuus sekä korjaushankkeiden määrällä että ajallisesti mitattuna.”
Seurantalojen korjausavustus on valtionavustus, jonka jakamisen opetus- ja kulttuuriministeriö on delegoinut Kotiseutuliitolle. ”Palkinto on merkittävä tunnustus Suomen Kotiseutuliitolle pitkäjänteisestä työstä rakennetun kulttuuriperintömme hyväksi yhdessä paikallisyhteisöjen kanssa”, iloitsee tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala.
Euroopan unionin ja Europa Nostran yhteinen palkinto-ohjelma järjestetään Luova Eurooppa -rahoituksella. Euroopan kulttuuriperintöpalkinnon saa tänä vuonna 26 kohdetta 18 eri maasta, viidessä eri palkintoluokassa. Palkinnot luovutetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintojuhlassa Romanian Bukarestissa 7. lokakuuta.
Valtio on jakanut seurantalojen korjausavustuksia vuodesta 1978. Avustukseen liittyvä korjausneuvonta annettiin Suomen Kotiseutuliiton tehtäväksi vuonna 1984. Vuodesta 2004 Kotiseutuliitto on vastannut myös avustuksen jakamisesta ja selvitystyöstä.
Korjausavustuksen asiantuntijaelimenä ja koordinoijana toimii Seurantaloasiain neuvottelukunta. Siinä on edustettuna 12 seurantaloja ylläpitävien yhteisöjen keskusjärjestöä sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, ympäristöministeriö, Museoliitto ja Kuntaliitto.
”Ei voi liiaksi kiittää yhdistysten ja järjestöjen sitoutumista talojensa vaalimiseen, niiden kautta paikallisen kulttuurin ja moninaisen aktiivisuuden mahdollistamiseen. Seurantaloilla ollaan kansalaisyhteiskuntamme ytimessä”, neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö toteaa.
Lokakuun palkintotilaisuudessa julkistetaan myös 10 000 euron arvoisen yleisöpalkinnon voittaja. Yleisöpalkinnon voittajan äänestämiseen voi osallistua kuka tahansa henkilö, jolla on käytössään sähköposti. Härö haluaa innostaa suomalaista seurantaloväkeä äänestämään.
”Meillä on mielestäni erinomainen mahdollisuus voittaa yleisöpalkinto. Seurantalotoiminnassa on mukana kymmeniätuhansia ellei satojatuhansia ihmisiä. Erilaisten perhetapahtumien, kuten häiden, kautta seurantalot koskettavat likipitäen kaikkia suomalaisia. Myös oman maan hanketta saa äänestää tässä kilpailussa”, hän mainitsee ja vakuuttaa, että mahdolliset palkintorahat käytetään suoraan seurantalotoiminnan hyväksi. Äänestä osoitteessa vote.europanostra.org.
Seurantaloja on Suomessa noin 2500. Ne ovat kulttuurisesti, yhteiskunnallisesti, arkkitehtonisesti ja historiallisesti korvaamaton osa suomalaista rakennus- ja kulttuuriperintöä. Vanhimmat ovat peräisin 1800-luvulta. Seurantaloja on rakennettu, hoidettu ja käytetty lähes 150 vuoden ajan yhtä jalkaa modernin kansalaisyhteiskunnan kehityksen kanssa.
Seurantalot ovat yhteisönsä keskuksia ja kaikille avoimia. Niissä harrastetaan, järjestetään kokoontumisia ja juhlia. Seurantaloissa harrastaa viikoittain kymmeniätuhansia lapsia, nuoria ja aikuisia. Niitä ylläpidetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin rakennusta rakkaudella vaalien.
Noin puolet seurantaloista sijaitsee harvaan asutuilla seuduilla, joissa ei ole muita avoimeen kansalaistoimintaan sopivia tiloja. Myös julkinen sektori käyttää rakennuksia eri toimintoihin, esimerkiksi äänestyspaikkoina. Taloja vuokrataan lisäksi perhejuhlien viettoon. Monessa kunnassa seurantalot on katsottu kuntalaisille niin tärkeiksi, että ne on vapautettu kiinteistöverosta.
Seurantaloasiain neuvottelukunnan puheenjohtaja Mikko Härö
mikko.haro@gmail.com, puh. 0445220010
Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo, Suomen Kotiseutuliitto
teppo.ylitalo@kotiseutuliitto, puh. 0413106197
Suomen Nuorisoseurat teki huhti-toukokuussa seuroilleen kyselyn nuorisoseurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusvaihtoehdoista. Kyselyllä haluttiin selvittää talojen korjaus- ja rahoitustilannetta Kotiseutuliiton peruskorjausavustusten määrärahan pienennyttyä dramaattisesti tälle vuodelle. Määrärahan tulevien vuosien tilanteesta ei tässä vaiheessa ole mitään tietoa.
Kyselyyn vastasi 125 seurantaloa ylläpitävää nuorisoseuraa. Vastauksia tuli kaikista Manner-Suomen maakunnista. Eniten vastauksia tuli Pohjanmaan maakunnista (51), joissa myös sijaitsee suurin määrä seurantaloja. Kaikkiaan suomenkielisillä nuorisoseuroilla on n. 530 seurantaloa.
Vastanneista seuroista Kotiseutuliiton myöntämää peruskorjausavustusta on saanut 39 % (47 seuraa). Nämä talot ovat keskimäärin saaneet avustusta viiden vuoden aikana 26 000 €.
Tänä vuonna avustusta haki 63 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 30 seuralle yhteensä 108 500 €. Vuonna 2023 avustusta haki 61 nuorisoseuraa ja sitä myönnettiin 32 seuralle yhteensä 473 500 €. Ero haetuissa ja saaduissa summissa on vuosien välillä merkittävä, mikä johtuu juuri isosta leikkauksesta jaettavissa olevaan määrärahaan.
Toinen merkittävä seurantalojen korjauksen ja toiminnan kehittämisen julkinen rahoituslähde ovat Leader+ -toimintaryhmien avustukset, joita voidaan myöntää kaupunkialueiden ulkopuolelle. Vastanneista seuroista Leader+ -tukikelpoisia sijaintinsa puolesta on 96 % (117 seuraa). Vastanneista seuroista 60 % on hakenut ja saanut avustusta, 5 % on hakenut, muttei ole saanut avustusta ja 35 % ei ole hakenut avustusta. Vastanneet seurat ovat saaneet viimeisten viiden vuoden aikana keskimäärin 23 000 € Leader+ -tukea.
Edellä mainittujen rahoituslähteiden lisäksi talojen korjausta on rahoitettu (maininnat tärkeysjärjestyksessä) talkootyöllä, seurojen omilla varoilla, kaupunkien avustuksilla, säätiöiden ja rahastojen avustuksilla, yksityisillä lahjoituksilla sekä muilla yksittäisillä avustuksilla ja tuotoilla.
Vastausten mukaan tulevien viiden vuoden aikana merkittävämpiä korjauskohteita taloilla on ikkunat ja ovet (15 % vastanneista), ulkovuoraus (14 %), vesikatto (13 %), lämmitysjärjestelmä (13 %), talon varusteet (12 %), sähköjärjestelmä (10 %), vesi- ja viemärijärjestelmä (9 %) ja perustus (2 %). Talon varusteista kysyttäessä eniten mainintoja sai keittiön varustus, näyttämövarustus ja -tekniikka sekä ilmalämpöpumput.
Talojen korjaustarvetta arvioitaessa ja hakemuksia tehtäessä on tärkeää, että talolle on tehty kuntoarvio ja hyvät suunnitelmat. Vastanneista seuroista kuntoarvio on tehty 39 (32 %) talolle ja korjaussuunnitelma 43 (36 %) talolle. Vastaajat arvioivat myös seuraavien viiden vuoden korjaustarpeiden kustannuksia, jotka olivat keskimäärin 56 000 €.
Kyselyssä tiedusteltiin myös, millaista tukea nuorisoseurat tarvitsevat tilanteessa, jossa korjausavustusten taso on romahtanut ja avustuksen tulevaisuuden kohtalo on epäselvä. Eniten mainintoja saivat aktiivinen edunvalvonta valtion suuntaan (peruskorjausavustus), alueellinen edunvalvonta Leader -ryhmien suuntaan, tuki avustushakemusten tekemiseen, tietoa ja tukea avustuskohteiden etsimiseen sekä tukea, ideoita ja välineitä seuran oman varainhankinnan kehittämiseen.
Kyselyn avoimissa vastauksissa korostettiin seurantojen merkitystä seuran toiminnan ja koko yhteisön toiminnan mahdollistajana. Avustusten kerrottiin mahdollistaneen talojen kehittämisen ja korjaamisen , kun taas ylläpidon kustannukset jäävät lähes aina seuran omilla varoilla katettavaksi. Seurantaloja ylläpitävät lähes poikkeuksessa seurojen vapaaehtoistoimijat. Vastausten mukaan he tarvitsevat tietoa, apua ja tukea talojensa ylläpitämiseen, kehittämiseen ja peruskorjauksiin.
Jos Kotiseutuliiton myöntämien peruskorjausavustusten taso jää tämän vuoden suuruiseksi pitemmäksi aikaa, ei sillä pystytä vastaamaan ainakaan suurimpien ja kalliimpien peruskorjausten tarpeisiin. Arviot tulevien viiden vuoden korjaustarpeista pelkästään kyselyyn vastanneiden seurojen osalta ovat niin suuria, että näitä tarpeita ei pystytä millään kattamaan. Leader+ avustusten merkitys saattaakin tässä tilanteessa korostua seurantalojen peruskorjauksissa.
Hannu Ala-Sankola, johtaja, järjestö-ja jäsenpalvelut
hannu.ala-sankola@nuorisoseurat.fi
puh. 0400 842 838
Seurantalojen peruskorjausavustusmäärärahaan tehtiin n. 65 %:n karsinta tälle vuodelle. Määrärahan suuruudesta ja koko järjestelmän tulevaisuudesta ei vielä tässä vaiheessa ole varmaa tietoa. Seurantalojen korjaustarpeet eivät kuitenkaan ole ainakaan vähenemään päin.
Saadaksemme ajantasaista tietoa edunvalvontaamme sekä Suomen Nuorisoseurojen ja keskusseurojen palveluiden suuntaamista varten, kokoamme alla olevalla kyselyllä tietoja ja arvioita seurantalojen korjaustarpeista ja rahoitusmahdollisuuksista.
Jos seurallanne on nuorisoseurantalo, vastaa kyselyyn talon korjaustarpeista ja rahoituksesta 10.5. mennessä. Vastaaminen vie 5-10 minuuttia.
Kyselykoonti julkaistaan Nuorisoseurojen kotisivuilla ja somekanavissa tulosten valmistuttua.
Petteri Orpon hallituksen ensimmäinen talousarvio on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Talousarviossa on varattu seurantalojen korjausavustuksiin sekä neuvonta- ja ohjaustyöhön yhteensä vain 700 000 euroa. Vuonna 2023 summa oli yhteensä 1.697.000 euroa, joten ensi vuonna seurantalojen korjausavustuksiin kohdistuva leikkaus olisi yhteensä lähes miljoona euroa.
Ymmärrämme hyvin Orpon hallituksen julkisen talouden leikkauspaineen, mutta noin valtava leikkaus olisi kuolinisku seurantalojen ylläpitämiselle. Taloista puhutaan usein kulttuurihistoriallisesti arvokkaina rakennuksina, mitä ne ovatkin, mutta usein puheissa unohtuu se, mitä eri seurantaloilla tehdään. Me nuorisoseuraliikkeessä koemme, että maamme hallitukselta on unohtunut massiivisen leikkauksen vaikutusten arviointi, varsinkin kerrannaisvaikutusten osalta. Asiasta on tehty monta kannanottoa pitkin vuotta.
Suomenkieliset nuorisoseurat ovat isoin seurantaloryhmä kahdentoista seurantaloyhteisön joukossa. Suomenkielisiä nuorisoseuroja on noin 600 eri puolilla Suomea, ja niistä 85%:lla on omistuksessaan nuorisoseurantalo.
Paikallisissa nuorisoseuroissa harrastetaan erityisesti kulttuuria, mutta myös yhteisöllistä liikuntaa ja urheilua. Nuorisoseurantaloilla harrastaa viikoittain lähes 30 000 lasta, nuorta ja aikuista. Vuonna 2022 kaikissa suomenkielisissä nuorisoseuroissa oli 89 101 käyntikertaa alle 16-vuotiailla harrastajilla ja 101 786 käyntikertaa yli 16-vuotiailla.
Monella pienellä paikkakunnalla nuorisoseurantalot ovat kunnan ainoita yhteisiä kokoontumistiloja. Kunnan omat tilat saattavat olla varsinkin ilta-aikaan täyteen buukattuja, ja varsinkin kuntien karsiessa julkisia tilojaan, seurantalojen merkitys kasvaa. Talot ovat niitä ylläpitävien yhdistysten omistuksessa, ja yhdistykset pyörivät pääsääntöisesti täysin vapaaehtoisvoimin. Paikallisyhdistysten vapaaehtoiset laittavat vuositasolla tuhansia tunteja omaa vapaa-aikaansa niin yhdistyksen kuin omistamiensa talojen pyörittämiseen.
Korjausavustusten turvin näitä harrastus- ja kokoontumispaikkoja voidaan pitää yllä varsin huokeasti. Tuki korjaukseen palautuu moninkertaisesti takaisin yhteiskunnalle, kun talot pysyvät käyttökelpoisina ja korjaukset myös osaltaan tukevat talojen energiatehokkuutta. Pelkästään paikallisten nuorisoseurojen hakemat korjausavustukset olivat vuonna 2022 yhteenlaskettuna noin 1,7 miljoonaa euroa, kun avustuksia pystyttiin jakamaan nuorisoseuroille noin 475 000 euroa. Kaikkien seurantaloyhteisöjen hakemat avustukset olivat monia miljoonia euroja.
Valtava leikkaus seurantalojen ylläpitämiseen on myös ristiriitainen hallitusohjelman kanssa. Hallitusohjelmaan on selkeästi kirjattu kaikkien suomalaisten liikkumisen, nuorten hyvinvoinnin ja harrastamisen edistäminen sekä vastaaminen mielenterveyden haasteisiin. Paikallisten nuorisoseurojen toiminta vastaa kaikkiin edellä mainittuihin hallitusohjelmakirjauksiin. Lisäksi paikallisten yhdistysten valtava panostus kansalaisyhteiskuntaan taloja ylläpitämällä ja harrastustoimintaa järjestämällä saa peruuttamattoman kolauksen, mikäli maamme hallituksen viesti on se, että aktiivista kansalaisuutta ei arvosteta.
Edullisella, matalan kynnyksen toiminnalla, jossa osallisuuden kokemus vahvistuu, voidaan jatkossakin vastata yhteiskuntamme haasteisiin. Monet viimeisimmistä nuorten parissa tehdyistä tutkimuksista tuovat hengailu- ja harrastuspaikkojen merkityksen esiin. Myös eri-ikäisten ihmisten kohtaamispaikoilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa.
Vetoamme maamme hallitukseen, että seurantalojen korjausavustuksen määrärahaleikkausta arvioidaan vielä uudelleen. Vahinko voi olla täysin peruuttamaton, ja kerrannaisvaikutukset säästöstä koituvaa hyötyä huomattavasti suuremmat.
Lisätietoja:
Pääsihteeri Annina Laaksonen, Suomen Nuorisoseurat ry
annina.laaksonen@nuorisoseurat.fi, puh. 040 726 7450.
Suomen Kotiseutuliiton vuosikokouksen 9.9. julkilausumassa todetaan, että seurantalot ovat kansalaisyhteiskunnan mittaamattoman arvokasta omaisuutta. Suomessa on yli 2000 seurantaloa sekä maaseudulla että kaupungeissa. Ne ovat erilaisten yhteisöjen ylläpitämiä, kaikille avoimia kokoontumistiloja. Seurantalot ovat merkittäviä harrastuspaikkoja, yhteisiä olohuoneita sekä kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia.
Vanhimmat säilyneet talot on rakennettu jo 1800-luvulla. Taloja ovat rakentaneet mm. nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, työväenyhdistykset, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset. Seurantalo-tyyppisessä uusiokäytössä kylätaloina on myös lukuisia vanhoja kouluja. Seurantaloja ylläpidetään yleensä talkoovoimin ja ne ovat usein seutunsa ainoita harrastus- ja juhlatiloja.
Energiakriisi ja korjauskustannusten nousu ovat ajaneet monet seurantalot vaikeuksiin. Valtion korjausavustuksen turvin taloja on voitu tähän asti korjata ja pitää käyttökunnossa. Määräraha on kuitenkin riittämätön: tarve on hakukierroksilla huomattavasti jakomahdollisuuksia suurempi. Niinpä määräraha mahdollistaa vain hyvin rajoitetusti esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimista kestävyyssuositusten mukaisiksi. Tämänhetkisestä valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, minkä suuruinen määräraha seurantalojen korjausavustuksiin on varattu, ja tämä herättää seurantaloja ylläpitävissä yhteisöissä suuren huolen.
Seurantaloista huolehtiminen säilyttää paikallista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä ja ylläpitää perinteisiä korjausrakentamisen taitoja. Rakennusala on taloudellisessa kriisissä, ja työvoimavaltaisen rakennusalan ja seurantalojen korjaustarpeet kohtaavat tällä hetkellä erityisen hyvin. Seurantaloja korjaamalla on nyt mahdollista turvata monta työpaikkaa.
Seurantalojen tulevaisuutta voidaan turvata korottamalla valtion korjausavustusten määrärahaa. Määräraha on myös turvattava tuleviksi vuosiksi. Tämän lisäksi paikallisesti voidaan tehdä paljon, jotta seurantalot pysyvät vilkkaassa käytössä ja hyvässä kunnossa.
Seurantalojen korjaamisen tukeminen on yhteiskunnalle sekä edullinen että tehokas tapa tukea paikallista elinvoimaa, osallisuutta ja hyvinvointia.
Mikko Härö, puheenjohtaja, Seurantaloasiain neuvottelukunta
Teppo Ylitalo, toiminnanjohtaja, Suomen Kotiseutuliitto
Annina Laaksonen, pääsihteeri, Suomen Nuorisoseurat
Susanne Lagus, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Hembygdsförbund
Sebastian Gripenberg, toiminnanjohtaja, Finlands Svenska Ungdomsförbund
Kati Tyystjärvi, toiminnanjohtaja, Kansantalojen Liitto
Harri Mäkivuokko, toimitusjohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Keskukset
Hannah Honkanen, toiminnanjohtaja, Raittiuden Ystävät
Tuomo Eronen, seurantaloasiain neuvottelukunnan jäsen, Suomen Keskusta
Aleksi Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Kylät
Katri Kujanpää, toiminnanjohtaja, Suomen Työväentalojen Liitto
9.-10.9.2023 vietetään nuorisoseurantaloilla valtakunnallista seurantalopäivää. Päivät ovat osa Euroopan laajuista Kulttuuriympäristöpäivää.
Seurantalopäivä tarjoaa tilaisuuden tehdä taloja tunnetuksi ja järjestää kaikille avointa toimintaa. Seurantalot ovat täynnä elävää kulttuuriperintöä, jota on syytä juhlia! Listauksen viikonlopun tapahtumista löydät alta.
Nuorisoseurantaloilla tapahtuu toki arkisemminkin ympäri vuoden, sillä talot toimivat tuhansien harrastusryhmien ja tapahtumien kotina. Taloilla pidetään mm. kokouksia, talkoita, perhejuhlia ja myyjäisiä. Nuorisoseurantalot ovat paikkakuntiensa harrastus- ja kansalaistoiminnan matalan kynnyksen tiloja ja niitä ylläpidetään lähes poikkeuksetta talkoovoimin.
Tervetuloa Kuohun Nuorisoseuran 100-vuotisjuhlaan la 9.9. klo 13! Ohjelmassa laulua, ote näytelmästä ja kakkukahvit. Juhlapuhujana on kansanedustaja ja edellisen hallituksen kulttuuriministeri Petri Honkonen. Lisätiedot: www.kuohunkylatalo.fi
Suvitie 7, 41930 Kuohu (Jyväkskylästä n. 20 km länteen Keuruuntietä).
Talkoilla talo kuntoon! Kokoonnutaan nuorisoseuratalolle siivoamaan, kunnostamaan ja kehittämään yhteistä taloamme la 9.9. klo 14 alkaen. Lisätiedot: Kainaston Facebook-sivu
Lehtimäentie 1, 61820 Kainasto
La 9.9. idyllinen maalaisklubi Takkari-klubi saa vieraakseen huikean, sympaattisen ja monipuolisen laulaja-lauluntekijä Samae Koskisen. Eikä siinä vielä kaikki – ilta tulee olemaan kahden täysimittaisen konsertin pituinen: toiseksi esiintyjäksi saadaan vieras Yhdysvalloista asti. Chad Price on Indianan Bloomingtonissa asuva laulaja-lauluntekijä, joka tunnetaan parhaiten legendaarisen ALL-yhtyeen solistina jo yli kolmen vuosikymmenen ajalta.
Klubi-illan ikäraja K-18. Ovet auki klo 18.
Klubilla on anniskeluoikeudet ja juomaa & pientä purtavaa on tarjolla koko illan ajan. Kaikille etukäteen lipun ostaneille löytyy salista paikat, mutta totuttuun tapaan jonoa alkaa kertyä ovelle jo heti klo 18 ja paikan pääsee valitsemaan tulojärjestyksessä. Suosittelemme siis olemaan paikalla ajoissa heti ovien avauduttua!
Liput (27,50 €) osoitteesta www.mallusjoennuorisoseura.eventiolive.fi
Seuratalontie 37, 16450 Mallusjoki
Tervetuloa Mahlun ensimmäiseen kävelyjalkapalloturnaukseen la 9.9. klo 12-15! Osallistuminen on maksuton ja kaikille avoin. Joukkueeseen kuuluu viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Tapahtumassa on kahvila ja liikunta-aiheinen valokuvanäyttely. Joukkueita kannustaa länsiafrikkalaisin rytmein tanssi- ja rumpuryhmä Sisi Majitu!
Turnauksen paras joukkue palkitaan 300 euron rahapalkkinnolla!
Lisätiedot: Mahlun Nuorisoseura
Myllymäentie 1592, 43220 Mahlu
Peräkonttikirppis sekä tekemistä lapsille la 9.9. klo 11-15. Lapsille temppurata ja puuhanurkka sekä Tempoa tenaviin-kokeiluvartteja, joissa vanhempi-lapsi musiikkiliikuntaa. Kahvio avoinna koko tapahtuman ajan!
Tempoa tenaviin-kokeiluvartit:
Lisätiedot: Ulvilan Nuorisoseura
Välmäntie 6, 28400 Ulvila
Siitaman Nuorisoseurantalo Jukolassa vietetään seurantalopäivää la 9.9. klo 12-15 visailun ja puffetin merkeissä. Lisäksi esillä kuvakollaasi Siitamasta. Tapahtumassa voi myös äänestää vuoden kyläläistä!
Lisätiedot Siitaman Nuorisoseuran Facebook-sivulta.
Siitaman kylätie 614, 35300 Orivesi
Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseura järjestää avoimet ovet nuorisoseurantalo Sampolassa la 9.9. klo 11-15. Paikanpäällä voi tutustua meneillään olevaan remonttiin sekä talon tuleviin suunnitelmiin. Kahvitarjoilu.
Lisätiedot Reisjärven Kirkonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.
Savolanmäentie 17, 85900 Reisjärvi
Tanssit seurantalo Rehtilässä la 9.9. kello 19 alkaen. Tanssit tahdittaa Jokioisten oma Viihdeorkesteri JoViaali. Liput 10 €. Kahvio. Käteismaksu. Kesto noin 3h. Tervetuloa! Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.
Rehtiläntie 12, 31630 Minkiö, Jokioinen
Pihakirppispäivä Salonkylässä ja Viiperillä su 10.9. klo 12-18. Nuorisoseurantalolla kirppismyyjiä, Nuorisoseuran kahvila palvelee koko päivän ja talon ovet ovat avoinna. Kartta pihakirppiksistä ja lisäinfoa löytyy Salonkylän Nuorisoseuran Facebook-sivulta.
Salonkyläntie 457, Kaustinen
Poikkea päiväkahville seurantalolle su 10.9. klo 12-15. Ohjelmassa musisointia ja arpajaiset. Tervetuloa! Lisätiedot Tikkalan Facebook-sivulta.
Tikkalantie 21, 19700 Sysmä.
Pruukatahan vanahan ajan markkinat su 10.9. klo 10-15. Tarjolla perinteisesti erilaisia kädentaidon aarteita, herkkuja ja syksyn satoa. Esiintymässä Ansun pojat!
Viirretie 38, 69240 Ala-Viirre
Fillaritreffit su 10.9. klo 11-13. Tule paikalle fillarilla, kävellen, autolla tai miten vain! Seura tarjoaa kahvia ja kastamista. Lisätiedot Pyhämaan Facebook-sivulta.
Pyhämaantie 1076, 23930 Pyhämaa
Pukeudu kansallispukuun, lisää vaatetukseesi kansallispuvun osia tai tule vain paikalle ihastelemaan muiden pukuja Kansallispukujen Tuuletukseen Kosken Tl. Nuortentuvalle su 10.9. klo 15-17. Nuorisoseuran kansantanssijat opettavat tapahtumassa myös helppoja perinteisiä kansantansseja ja kahvio on avoinna iltapäiväkahvitteluun. Lisätiedot Facebook-tapahtumasta.
Härkätie 3, 31500 Koski
Avoimet ovet Auran pirtillä su 10.9. klo 12-15. Tarjoamme kahvin ja pullan kävijöille. Tervetuloa tutustumaan meidän Pirttiin! Lisätiedot Tammelan Facebook-sivulta.
Kirkkoahteentie 5, Tammela
Syysmarkkinat Tasalassa su 10.9. klo 11-14. Myynnissä mm. kirpparitavaraa, elintarvikkeita, leivonnaisia, käsitöitä, antiikkia ja koruja. Ilmainen kahvitarjoilu kaikille kävijöille! Lisätiedot Luvilan Facebook-sivulta.
Tasalantie 6, 29100 Luvia